torstai 14. lokakuuta 2010

Rrrrrrrrrrraw

Hei, elossa ollaan! Postaustahti on ollut tässä vähän hidas, mutta koitan taas tsempata. Kovin ihmeellisiä asioita en ole (yllättäen) puuhaillut, periodi on vaihtumassa ja tenttiä pukkaa (ja uusinnat mulla on edessä heti ensimmäisten tenttien jälkeen, fennistiikka ei ainakaan mennyt läpi.) Lisäksi pitäisi lukea maanantaihin mennessä kaksi kirjaa (Canthia ja Ahoa) ja arvatkaa olenko edes aloittanut? No en, alkuviikko meni niiden tenttilukemisten parissa.


Täydellisen talvitakin metästys meni myös pauselle, ilmat alkoivat näillä leveysateilla olla jo niin jäätävät, että päädyin ostamaan perus H&M toppatakin jolla selviää minne selviää. Yritin ottaa takista teille kuviakin, mutta puisto oli niin tupaten täynnä jästejä että siitä ei tullut juuri mitään.



Kävin myös joku aika sitten vähän tuulettumassa, ihan yksinäni, ja oli yllättävän hauskaa!
Sain kuulla muunmuassa luennon moottoripyöristä kun erehdyin mainitsemaan omistavani sellaisen. Samalla ilmeisesti vältyin epätoivoiselta iskuyritykseltä..
Matin kaveri: "Matilla on moottoripyörä. Sä pääset varmasti sen kyytiin jos haluat ;)"
Minä:
"Ei kiitos, mulla on omaki motska"

Matti:
"MOOTTORIPYÖRÄT, NE NE ON..."






Onnistuin kadottamaan illan aikana kamerankin, mutta sain sen sitten takaisin kun joku kiltti ihminen oli palauttanut sen tiskille. Ihme sinänsä että sain, kyseessähän on Arin pokkari, ja kun baarimestari kyseli kameran tuntomerkkejä, vastasin sujuvasti sen olevan pikkuinen hopeanharmaa HP. Vaikka kyseinen yksilö on tietysti Canon. Onneksi tyyppi ei ilmeisesti katsonut kovin tarkkaan vastasiko kuvaus todellisuutta ja tyrkkäsi kameran vain käteen!



***

Sitten asiasta kolmanteen. Päässäni on jo jonkin aikaa muhinut haave raakasuklaan tekemisestä. En ole eläissäni edes maistanut moista herkkua, mutta kerta se on olevinaan vieläpä terveellistä, niin pakkohan sitä oli viimein kokeilla (kahden päivän ruokarahojenkin uhalla). Toisin kuin voisi luulla, kyeessä on varsin pienellä vaivalla valmistettavissa oleva nopea ja helppo makeinen. Luin netistä useampiakin ohjeita, mutta päädyin sitten tähän Eevan yksinkertaiseen reseptiin. (Minä tosin lisäsin sattumat vasta viimeisenä suklaalevyn päälle. Ja meidän superpakastimella tuo oli valmista kymmenessä minuutissa. Se todella ON superpakastin, jääpalatkin valmistuvat silmissä siinä, missä vanhempieni luona niitä sai odotella tuntikausia)

Kävin hakemassa Lifestä kookosöljyä ja pienet pussilliset kuivattua papaijaa ja cashew -pähkinöitä. En ole koskaan aiemmin syönyt papaijaa ja raakana otettu maistiaispala oli pakko sylkäistä pois, ihan tajuttoman pahaa ja imelää moskaa!

Murustelin sitä kuitenkin suklaan sekaan ja siinä se maistui itseaiassa yllättävän hyvältä.
Ja itse suklaa, se oli j ä r j e t t ö m ä n hyvää! Seuraavalla kerralla laitan sekaan ehkä himpun verran enemmän hunajaa, mutta muuten. Ah. Älkää pliis kertoko minulle, että tämäkin on epäterveellistä ja lihottaa jos sitä syö liikaa.

Kuva on harvinaisen huonolaatuinen kun kyseessä on musta lautanen ja suklaakin on tummaa.

Se on muuten sitten ihan harhaluulo, että lähes 100% suklaa hunajalla maustettuna muka veisi hetkessä makean-/suklaahimon. Uskokaa pois, tämä vain lisää sitä; huomaat ravaavasi jääkaapilla jatkuvasti hakemassa "ihan pikku palan".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?