torstai 21. huhtikuuta 2011

Räpsräps

Kävin tuossa aamusta kaupassa ja yritin metsästää itselleni uutta ripsiväriä. En ole vielä koskaan törmännyt mihinkään ultimaattiseen superlemppariin ja olenkin aina pyrkinyt ostamaan eri tuotteen kuin edellisellä kerralla. Viimeisin kokeilu oli tämä Maybellinen Volum' Express Falsies -väri. Kyseinen ripsari oli kyllä ihan hyvä ja näin, mutta ei mitenkään sykähdyttävä. - Sama ongelma on kaikkien ripsivärien kanssa; mikään ei säväytä ja aiheuta WAU! -reaktiota, vaan kaikki kokeilemani ovat olleet ihan ok.

En sitten ostanut kauppareissulta sitä väriä kun aloin miettimään, että olisi ihan kiva löytää se itselle sopiva lemppariripsiväri, eikä vain napata taas seuraavaa halpismerkkien putelia joka lupaa maat ja taivaat. Katselin kyllä niitä kalliimpia parin kympin värejäkin, mutta en tiedä, onko ne sitten oikeasti parempia? Antakaa ihmeessä vinkkejä jos olette jo löytäneet sen omanne! Minä pidän ripsissä pituudesta ja tuuheudesta, enkä ole turhan tarkka siitä ovatko ripset nyt 100% erotellut vai eivät.

Koska en saanut vielä tällä reissulla uutta ripsiväriä vaan päätin jättää asian muhimaan, ostin huvikseni muutaman euron tekoripset:


ripsettsivu2

Olen aiemmin käyttänyt tekoripsiä vain kerran, eivätkä ne olleet oikein minun juttuni. Nyt ostin sitten ihan uhallani järkyttävät karnevaaliräpsyttimet! Harmi että kuvissa ne näyttävät todella paljon laimeammilta.

räpsyttimet


ripsettsivu1

Ja ei, en meinannut käyttää nuita arkisin, vähän kyseenalaista kehtaanko käyttää edes ei-arkisin! Tosin nythän se on se vappu tulossa ;)

pllokynnet



***

Sitten vähän alkuviikon kuulumisia..

autotali


Tämä viikko on ollut yhtä paikasta toiseen lentämistä! Käytiin nimittäin maanantaina ostamassa Outokummusta auto (Ari tarvitsee töissä kulkemiseen) ja jo samana iltana se Escortin romu sitten hajosi. Kivasti just seuraavana päivänä oli tiedossa kirppisloosin täyttö ja olin varautunut siihen että auto on käytettävissä kamojen roudaamiseen. Noh, eipä siinä sitten auttanut tiistaina muu kuin lähteä vaan jalan neljän kassin kanssa kohti kirppistä, oli muuten eksoottinen 3-4km (suuntaansa) reissu se! Käsiä pakottaa vieläkin.

kyltti


Toissapäivänä vietiin sitten se kosla korjaamolle (hienosti onnistui kässärillä jarruttelu valoihin yms. kun jarrut rikki) ja sieltäkin piti vielä iltamyöhällä kävellä pois joku viitisen kilometriä. Ja eilen tein saman reissun toiseen suuntaan kun menin hakemaan sitä autoa takaisin. Jotta nyt on sitten liikuttu!

tunneli1


Mutta jotain hyvääkin tässä on lähipäivinä ollut; sähkölasku oli vain pari kymppiä (tasauslasku, saatiin alennusta) ja sain kutsun työhaastatteluun. Viimeksimainitun kivuudesta ja hyvyydestä voi tosin olla montaa mieltä, nyt kun pitäisi sitten kyetä lunastamaan ne hakemuksessa esittämänsä lupaukset..

voimatiekuva


Olenko minä ainut kenen mielestä koko työnhaku on vain hirveää valheiden täyttämää näytelmää ja kulissia? Tilanne voi olla toki toinen jos on ammatti-ihminen ja hakee ihan tosissaan sitä unelmaduunia, mutta näin kesätöitä etsivänä koko homma on vain valhetta valheen perään. Esitetään että ollaan kiinnostuneita juuri tästä haettavasta paikasta olevinaan niin hirveästi, kehutaan itseä iänikuisilla latteuksilla (ja ei kerrota niitä huonoja puolia), keksitään päästä että "Miksi haluat tämän työn?" (kun tosiasiallinen syy on vain ja ainoastaan raha) ja niin edelleen...
Miksei minnekkään voi päästä vain olemalla oma itsensä?

Mites ois..

"Hei, olen 20-vuotias opiskelija ja etsin kesätöitä kesälle 2011. Teen mitä vain työtä, kunhan siitä saa rahaa. Olen epäsosiaalinen, en hymyile juuri koskaan, enkä ole kovin puhelias. Minulta saattaa mennä tovi yksinkertaisimpienkin asioiden tajuamiseen ja en ikinä ilkiä pyytää apua tai kysyä neuvoa. En osaa ottaa vastaan kritiikkiä tai rakentavaa palautetta, vaan otan kaiken henkilökohtaisesti. Olen todella huono kielissä ja matematiikassa. Vihaan huutavia lapsia ja pieniä räksyttäviä koiria, ja olen muutenkin lyhytpinnainen. Kykenen kuitenkin erinomaisesti nielemään kiukkuni ja patoamaan kaikki negatiiviset tunteeni, ja olenkin päälle päin reipas ja varma työntekijä, joka ei valita mistään."

Ei taitas toimia?

tokmanni


***

2 kommenttia:

  1. Työhakemusten teko on ahdistavinta paskaa ikinä. Koko ajan pitää miettiä, miten erottuisi edukseen ja samaan aikaan, että miten silti pysyisi asiallisuuden rajoissa. Lisäks se valehteleminen on ihan hirveetä, jos vaan ei oo kokemusta mistään eikä mitään hyviä ominaisuuksia. Tai: jos ei vaan oo mitään harrastuksia!! Myötähäpeä sen valmiin hakemuksen äärellä on vaan aina niiiin suuri ja silti se pitää lähettää eteenpäin.

    VastaaPoista
  2. Niimpäh ja sitten hirvittää kans et jos saakin useamman paikan niin joutuu perumaan ne muut.. Vaikka ensin on esittänyt olevansa niistäkin niin hirveän kiinnostunut!

    VastaaPoista

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?