torstai 16. kesäkuuta 2011

You walk like a zombie, you talk like a zombie

Heipä vaan taas ihmiset!
Viikon hiljaiselo johtuu tällä kertaa siitä että olen saanut töitä, ja se on imenyt minusta käytännössä kaikki mehut ja voimat nyt nyt muutaman päivän ajan. Homma on nimittäin vähän puhelinmyynnin tyyppistä (en viitsi sen enempää paljastaa kun en tahdo ko. yritystä mainostaa, enkä toisaalta aiheuttaa ennakkoluuloja :P), ja näin muutaman päivän kokemuksen perusteella voin jo aika hyvin sanoa ettei minun hommaani lainkaan; 99,9% ajasta tulee torjutuksi ja joukkoon mahtuu ilkeitäkin kommentteja. Eihän siinä toki mitään jos on asenne kohdillaan, sitä vaan etenkin näin provisiopalkkauksella ottaa ne ihmisten kommentit hirveän henkilökohtaisesti, ja illalla kun on aikaa "miettiä" niin ne päivän asiat nousee mieleen ja on vähän plääh- ja masisolo.


Muuten ei kyllä ole moittimista, työporukka on tosi mukava ja taukoja odottaa innolla ihan muunkin kuin kahvin ja huilaamisen vuoksi! Ihan piristävää kun on sosiaalista kanssakäymistä ensimmäistä kertaa moneen moneen kuukauteen (siis muutenkin kuin perheenjäsenten kesken).
Ja ehkä mä nyt vielä luotan siihen, että saan kasvatettua tässä kovemman nahkan itselleni, ja viikon-parin päästä ei jaksa enää ajatella näitä ikäviä juttuja ja kommentteja (tai sitten pää leviää lopullisesti viikon päästä, toivottavasti ei niin päin! :D).

Huomenna alkaa kuitenkin onneksi viikonloppu, ja tämä ahkera pikku partiolainen suuntaa kohti Koronniemeä. En niin hirveästi nauti teltassa ja makuupussissa nukkumisesta, ulkona syömisestä, vesisateesta, hyttysistä ja muusta, mutta ehkä nämä tutut nätit maisemat ja ihanan kotoisa leiritunnelma taas jaksaisivat piristää..









Tässä ei ole kyse zombiewalkista*, vaan 2009-leirin paralympialaisista. Oli hauskaa! Kuvassa en ole minä.






Ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen en olekkaan läsnä koko leirin ajan, vaan pelkästään viikonlopun (niiden töiden ja Arinkin töiden takia). Tuntuu vähän haikealta ja hassulta, varsinkin kun minun ideoimani jutut ja ohjelmat ovat vasta maanantaina. Mutta vielä ollaan kuitenkin mukana ja menossa, ainakin niin kauan kun vaan tarpeeksi lähellä tuota omaa rakasta punamustaa lippukuntaa asutaan!



* Zombiewalk, ei vitsi mikä idea! Pakko laittaa korvantaakse ensi vuotta varten! Aijai, niin kauan kun minä olen nuissa hommissa mukana niin siellä ei kyllä harrasteta pelkkiä kliseitä; eli istuta notskin ääressä, lauleta nuoriopiiriä ja tehdä solmuja :D


2 kommenttia:

  1. Kiva kun sait töitä! Harmi että se on feissaamisen jälkeen hankalinta hommaa, mutta on sekin jotain! Saitko syksyyn asti sopparin?

    VastaaPoista
  2. Tuollainen toistaiseksi voimassa oleva työsoppari on, eli itse sitten saa sitten irtisanoutua syksyllä (elleivät potki aiemmin pois, tai ellei itse jossain mielenhäiriössä intoudu jatkamaan opintojen ohella) :P

    VastaaPoista

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?