tiistai 30. elokuuta 2011

Persuvaate

Minä olen niitä ihmisiä joilta puuttuvat kaikki mahdolliset vaatekaapin kulmakivet, kuten pikkumusta, avokkaat, kunnolliset farkut ja normaalit simppelit perusvaatteet perusväreissä, kuten valkoinen T-paita. -Mutta se ei puutu enää.














Olen aina ensimmäisenä hypistelemässä kaikkea erikoista härpäkettä ja lärpäkettä jossa kikkaillaan leikkausten, olkaimien ja ties minkä liehukkeiden kanssa, ja jota ei voi kuitenkaan käyttää oikein missään ja minkään kanssa. Taitaa olla niin, että nämä "joka naisen pakolliset " todella ansaitsevat statuksensa?

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Kuvia viikonlopulta

Täällä vietettiin perjantaina Joensuun versiota Taiteiden yöstä, eli Joen yötä. Sieltä minulla ei kuitenkaan kuvia ole, ja eipä siellä juuri kuvattavaa olisi ollutkaan. En tiedä muista, mutta ainakin minun mielestäni ko. tapahtuman taso on laskenut kuin lehmän häntä viime vuosina..

Sen sijaan lauantaina kamera oli mukana niinkin eksoottisessa paikassa kuin Outokummun erä- ja luontokeskuksessa, jonne lähdettiin vähän kävelemään ja grillaamaan anoppikokelaan ja Arin siskontytön kanssa.





















Outokummusta ajeltiin illan katveessa vielä piipahtamaan vanhempieni mökillä ja intouduttiin vähän sienestämään. Saaliiksi irtosi 1,7kg herkkutatteja, yksi hirvikärpänen ja kaksi punkkia. Aika hyvin tähän minun hiuspehkooni nähden siis! ..Tosin en mene vannomaan että ne kaikki öttiäiset olisivat löytyneet vielä..
Yhdeksän aikaan oltiin takaisin Joensuussa ja siivosin ja paistelin vielä ne sienetkin.

Ei tämä syksy ole vielä ollenkaan paha.




tiistai 23. elokuuta 2011

Mineraalinaamari

Maybellinen mousse-meikkivoiteeni on jo pitkän aikaa taas vedellyt viimeisiään, ja niinpä aamukahvia koneella riipiessäni tämä Eevan mineraalimeikkipostaus herätti mielenkiintoni. Ei tietysti mennyt tuntiakaan kun löysin jo itseni Bodyshopista hypistelemässä purkkeja ja purnukoita..

Olen toki kuullut mineraalimeikki"voiteista" ennenkin, mutta pysytellyt kaukana niiden jauheisuuden takia. Sain yläkoulussa nimittäin tarpeekseni pölisevistä puutereista, jotka saivat erityisestri pakkasella ihon näyttämään kuivalta ja hilseilevältä, ja sen jälkeen olen käyttänyt vain nestemmäistä ja moussemaista tavaraa. Nyt päätin kuitenkin kokeilla niitä paljonpuhuttuja mineraaleja.


Bodyshopista löytyi kahdenlaista mineraalimeikkivoidetta; peittävämpää "vähemmän puhdasta", ja sitten kevyempää täysmineraalijauhetta (tai näin myyjä niitä esitteli, minähän en näistä mitään tajua). Päätin kokeilla täysmineraaliversiota (25,90€). Sattuneesta syystä en ennestään omista yhtään meikkisivellintä, joten ostin samalla myös kabukin (20,40€ hrrr..).

Ja ei kun kokeilemaan. Heti purkin avatessani huomasin harmikseni, että voide pölisee ja sotkee joka paikan ihan samaan tapaan kuin jauhemainen puuterikin. Purkin kansi on melko matala, joten kabukia siinä pyöritellessä voidetta leviää väkisinkin ympäristöön ja samoin kasvoille levittäessä siveltimestä tupsahtelee ikäviä pölypilviä. Mutta kaipa se sitten kuuluu väkisinkin näiden luonteeseen, vaikka vähän kismittääkin kun kallista tavaraa varisee pitkin lattioita.

Voide kuitenkin levittyy tasaisesti, ja levittäminen on helppoa. Se ei myöskään karise pois kasvoilta, vaikka levitysvaihessa pölyääkin. Peittävyys on kahdella kerroksella minulle riittävä ja lopputulos kuulas ja luonnollinen. Mitään nukkemaskia tällä tavaralla ei kyllä saada aikaan, joten vahvasta meikistä pitävien ei kannata tuhlata rahojaan.


Kuten kuvasta näkyy, ihon väri tasoittui kyllä silminnähden, mutta mitenkään huomattavan meikatulta lopputulos ei silti näytä. Silmänalusille levittämiseen tuo kabuki on aivan liian iso, enkä tiedä saako tuolla BS:n mineraalitavaralla muutenkaan yksinään mitään pelastettua, kun sattuu oikein kamala silmäpussipäivä..


No onko se sitten parempi kuin muut meikkivoiteet?

Minä en ole erityisen herkkäihoinen, enkä muutenikaan turhan tarkka näissä pohjustushommissa. Monestikaan en huomaa juuri eroa sillä mitä kukakin naamaansa työntää ja olen tähän asti tehnyt omat valintani lähinnä käyttömukavuuden perusteella (mousse). Niinpä en huomaa tässäkään mitään suuria maagisia eroja muihin tuotteisiin, mutta kyllä se kuitenkin toimii ja jahka taidot karttuvat niin varmasti sillä saa vaikka miten hyvän meikkipohjan. Monet kehuvat mineraalimeikkivoiteita siitä etteivät ne tunnu kasvoilla miltään, mutta minun on kyllä myönnettävä etten tunne muitakaan meikkejä kasvoillani. Sen sijaan kun oikein tuntojaan tunnustelee, niin itseasiassa tämä mineraalimöhnä tuntuu oikeastaan vähän kuivalta mousseen verrattuna..

Yksi selkeä positiivinen ero voidemaisiin ja moussemaisiin meikkivoiteisiin tässä Bodyshopin mineraalivoiteessa kuitenkin on, nimittäin se levittämisen ja peittävyydenhallinnan helppous. Kun haluaa olla lähes naturellina, voi sipaista vain ohuen kerroksen eloa tuomaan, ja toisaalta parilla-kolmella kerroksella saa helposti kauniin, tasaisen ja luonnollisennäköisen ihon. Kasvoille ei myöskään varmasti jää näkyviin sävyeroja tai epämääräisiä klönttejä vaikkei jaksaisikaan olla niin hirveän tarkkana. Siinä mielessä tämä mineraalipuuteriasia on siis ehdottomasti kätevä ja hyvä ostos, vaikken muuten vielä tämän perusteella ihan sitä kaikkea hypetystä allekirjoita.



***

On muuten eteinen nyt hirmuisen paljon tilavampi kun jättimäistä rottahäkkiä ei enää ole! Nyt meille mahtuu jopa pyykkikori ja kissojen löhöilyreviiri laajenee taas hieman..




perjantai 19. elokuuta 2011

Aikansa kutakin



Aamupäivällä lähtivät viimeiset rottani paremmille juustomaille. Molemmat pojat alkoivat olla jo vanhuudenheikkoja, ja nyt toinen ei enää jaksanut peseytyä eikä liikkua kunnolla. Olen tässä muutaman tunnin tyhjentänyt ja putsannut häkkiä ja kärrännyt keppejä, kiviä ja muuta rottatavaraa roskiin. -Näillä näkymin meille ei nimittäin ole tulossa enää lisää rottia.

Ensimmäisen rottani sain vuonna 2007, ja siitä lähtien niitä on aina tähän päivään saakka ollut vaihteleva määrä. - Parhaimmillaan kaksi häkillistä ja toista kymmentä jyrsijää.
Matkan varrelle on mahtunut häkinrakennusprojekteja, eläinlääkärireissuja, yksi poikue, antibioottikuuria, ruiskuja&neuloja, mycoa, nisäkasvimia, hiilihapotusta, lisää mycoa, siivousta, paiseita, haavoja, nutriplussaa, korvatulppia, valvottuja öitä, sanomalehteä ja vielä vähän hiilihapotusta. Rotat ovat noin miljoona kertaa työläämpiä lemmikkejä kuin vaikkapa kissat, mutta silti hurmaavia ja palkitsevia.






Nyt kuitenkin tuntuu, että toistaiseksi jyrsijäkiintiöni on täynnä juuri tuon työläyden takia. Talttahampaiden elämä on hirvittävän lyhyt (vain 2-3v) ja se harvemmin loppuu kauniisti ja "luonnollisesti" nukahtaen. Jatkuva stressaaminen rohinoista, mycosta, kasvaimista, lopettamisesta sun muusta kaiken sen siivoamisen lisäksi vie aikaa, rahaa ja energiaa, mitä ei opiskeluaikana hirveästi ole muutenkaan.



Vaikka tämä rotta-ajanjakso nyt toistaiseksi elämässäni loppuukin, en aio hävittää ihan kaikkea muutaman vuoden aikana kertynyttä roinaa. -Jokusen vuoden päästä saatan nimittäin saada kuitenkin päähäni aloittaa rottailun uudestaan, ja niinpä dunat, kupit, juomapullot ja muut oleelliset jäävät visusti talteen. Nyt keskityn kuitenkin näihin kissoihin ja opiskeluun, ja tyydyn vain muistelemaan näitä kaikkia ihania rottamuksia vuosien varrelta..







Ikuinen mamman lempilapsi Kuutsi. Tätä ihanaa nahkapalleroa on ikävä!






keskiviikko 17. elokuuta 2011

Lomalunssa



On se jännä miten joku ihan yksittäinen pikku juttu riittää vetämään mielen maahan vaikka kaikki muu olisi sillä hetkellä paremmin kuin hyvin. Tämän ja edellisen viikon "kivat asiat" -lista on nimittäin poikkeuksellisen pitkä...

- LOMA!
- Tilillä jälleen rahaa (=Pärjään taas omillani, viimeiset 2kk olen elänyt Arin siivellä..)
- Uusi pyykkikone, imuri ja jalkalamppu
- Tulevat opiskelut (Olen varmaan sekaisin, mutta odotan tätä oikeasti innolla)
- ..Ja tanssin alkaminen. (Ilmoittauduin ensimmäistä kertaa kilpatanssin alkeisiin ja ajattelin kokeilla myös itämaista)

..Mutta kaiken tämän lyö laudalta negatiivisella energiallaan yskä. Se pirulainen iski minuun viime viikolla juuri sopivasti tehdäkseen viimeisistä työpäivistä mahdollisimman helvetillisiä, ja jatkuu edelleen. Normaalisti en ole kuumeesta, nuhasta ja yskästä moksiskaan (luottolentsuni on nimittäin helvetillinen kurkkukipu, jonka rinnalla muut flunssan tyyppioireet eivät tunnu missään), mutta tämä kohta viikon jatkunut kuiva köhiminen rassaa jo aika kovasti. Yöllä ei saa nukuttua kun heti pitkälleen asettuessa alkaa kaivella ja iskee hirveä yskäkohtaus, mihin ei tunnu auttavan mikään; On vedetty Codetabseja ja -maxeja, carmolistippoja ja kaakaota (olevinaan tehokkaampaa kuin kodeiini kertoo wiki). Paria reseptivapaata yskänlääkelitkuakin maistoin, vaikka ovatkin ilmeisesti hölyn pölyä.



Mutta jospa se tästä, koitan nyt urhoollisesti pakottaa itseni ajattelemaan positiivisia ja sisäistää, että olen todellakin nyt vapaa nukkumaan puolille päivin ..siis kun saisi nukuttua.. , vetämään tuntikausien House -maratoneja, ja minun ei tarvitse enää ikinä *koputtaa puuta* istua sen iMacin ääreen ja soitella ihmisille.






PS. Minun on pitänyt monesti esitellä nämä kissojen uudet hurmaavat ruokakupit jotka tilasin pari kuukautta sitten Zooplussalta. Aivan mahtavat; kumireunus, jännä muotoilu, matta ulkopinta ja kiiltävä sisus. Ihan varmasti maistuu murkina noista paremmalta ;)


maanantai 8. elokuuta 2011

Punahukka

Hyvää elokuun alkua vaan kaikille! Täällä vei heinäkuu mukanaan tämän kesän helteetkin, ja nyt on muutaman päivää kärsitty sateesta. Mutta eipä vielä syysmasistella, ainakaan niin kauan kuin tuolla ulkona kärsii rypeä ilman takkia! -Ja ryvettyä on tullutkin, vakiopöpelikössä Botanian kasvitieteellisessä puistossa.










Tämä kesä on sattuneesta syystä mennyt vähän "vyötä kiristellen" (tai noh, kunpa kirjaimellisesti olisikin), joten kesäshoppailu ja kaupungilla pyöriminen on ollut ihan minimissä. Niinpä ei ole myöskään hirveästi inspiroinut lähteä mitään asuja kuvailemaan, kun ei sitä kotiin tai töihin jaksa kuitenkaan kummemmin pukeutua. Viime viikolla pistäydyin kuitenkin vähän kaupungilla, ja ostin punaisen hameen.


Ihastuin lähinnä hameen korkeaan vyötäröön ja taskuihin, mutta kieltämättä tuo punaisen sävykin on aika upea. Yleensä olen suhtautunut punaiseen vaatteissa vähän varauksella, ja viimeisinkin punainen paitani päätyi talvella kirppikselle.. Mutta jospa tämä olisi nyt poikkeus.

Niin, ja hommasinpa nyt helteiden jo mentyä shortsitkin itselleni, kirppikseltä, eurolla;



***

Mutta palaillaan taas kuulumisiin piakkoin, hirveän paljon pidenpään tässä ei uskalla tarinoida, sillä meillä on taas uusi netti..


..Kyseinen ufo-alus on saunalahden, ja se ei jaksa toimia kerrallaan kuin ½-1 tuntia. Huomenna pitäisi jonkun tulla katsomaan mikä hänessä mättää, joten sitä odotellessa.