keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Uganda, osa 5

  Nyt tulee kunnon safaripläjäys!

14.1

Maanantai oli safaripäivä. Lähdimme bussillamme Game drivelle sisälle Queen Elisabethin kansallispuistoon jo ennen auringonnousua, kissapetojen bongaamista ajatellen. Aurinko nousi n. seitsemän aikaan, ja upealtahan se näytti aavalla savannilla!

auringonnousu

auringonnousu1

Ensimmäiset näkemämme nisäkkäät olivat kobit, jotka laidunsivat aamuhämärässä.

kobi

kobit
Kobilauma

Aamuhämy vaihtui nopeasti jo auringon porotukseen, ja leijonista ei ollut tietoakaan. Kun aurinko alkoi olla korkealla, toivon kissojen näkemisestä sai pitkälti jo heittää; ne olivat ruokansa hommanneet ja lepäilivät nyt jo jossain kasvuston varjossa silmien ulottumattomissa.

aurinkonousee

kobiurokset
Kobiurokset aamuauringossa

korppari
Korppikotka, en nyt äkkiseltään muista lajia


safkaa

Keskipäivällä menimme Mwya Peninsulan safari lodgelle syömään ja viettämään siestaa. Kyseinen paikka oli hienoin tähän asti näkemämme, enemmän luksuslomailijoiden paikka. Muutaman tunnin lepäilyn jälkeen lähdimme veneretkelle, jossa näimme rannalla viihtyviä ja vilvoittelevia eläimiä.

buffalot
Vesipuhveleita

hadadaiibiksiä
Hadada iibikset

hipot

hippo

haavoittunut
Haavoittunut vesipuhveli

lintuja

marabujamerimetsot
Marabu ja hassut "kurlaavat" merimetsot

piileksiväbuffalo

kirjokalastaja
Kirjokalastaja (ja ehkä koko reissun paras kuva!)

niilinvaraani
Niilinvaraani

15. -16.1


Seuraavana päivänä lähdimme jo Elisabethistä kohti Lake Mburon kansallispuistoa. Vähän jäi harmittamaan, kun ei ollut enempää aikaa koluta Elisabethillä, ja ei niitä kissojakaan nyt sitten nähty. Toisaalta olin yllättynyt myös siitä, että kansallispuistoissa ei saa kävellä lainkaan. Eihän niitä kaikkia hyönteisiä, mangusteja ja muita piileksijöitä ole toivoakaan nähdä autosta ja tieltä käsin?! Vai liekkö tässäkin touhussa kyse vain rahasta.

elisabeth

tienylitys
Norsut päättivät taas ylittää tien kesken matkan

Lake Mburon kansallispuisto on tunnettu impaloistaan ja burchellin seeproistaan. Muuten se on melko pieni ja pusikkoinen paikka, eikä välttämättä niin suuresti matkailijoiden suosiossa. Omasta mielestäni se oli kuitenkin ihan viihtyisä paikka.

maleimpala
Impalauros

impalat
Impalalauma. Impalan tunnistaa (jos nyt ei muuten tunnista..) mustasta kuviosta takapuolessa. Proffamme kuvaili sitä osuvasti "Leijonien Mäkkärilogoksi".

majanen

mburoranta

pahkasika

Leirissämme vaelteli valtavasti pahkasikoja, joiden vuoksi teltoissa ei saanut säilyttää lainkaan ruokaa. Silti pari sikaa yritti varastaa oppaamme makuualustan, ja yksi tyhjensi asentamamme perhosträpin. Ovelia otuksia siis.

finfoot
Finfoot

blackheaded
Black-headed Weaver

malakiittikalastaja
Malakiittikalastaja

niilinkroko
Niilinkrokotiili. Isommista ei saanut kuvia, kun väijyivät koko ajan veden alla.

puu

savannah1

rossturaco 
Ross's turaco

topi
Topi

waterbuck
Vesiantilooppi

zebrat
Burchellin seeproja

zebrat1

varjohaikara1
Varjohaikara

savannah

rantailta

Loppukevennykseksi Ugandalaista wc-hygieniaa;

wchygiene

maanantai 28. tammikuuta 2013

Uganda, osa 4

10. -11.1


Kymmenes päivä oli käytännössä lähes kokonaan vapaata, käytiin vain aamulla vähän kävelemäsä metsässä ja läheisessä kylässä.

Seuraavana päivänä sen sijaan lähdimme käymään Bigodissa "swamp walkilla". Kävelymatkaa oli vain nelisen kilometriä, mutta siihenkin sai bilsariporukka uppoamaan kevyesti pari tuntia! Näimme muun muassa mangabeyjä ja etelänkruunukurkia.

papyrukset
Papyrus

paboon1
Paviaani akaasiassa

redtailmonkey
Red-tailed monkey

haikarainen 
Etelänkruunukurki, Ugandan kansallislintu

haikarat

Bigodin jälkeen lähdimme kuulemaan pientä luentoa "reforestationista", jolla tässä tapauksessa tarkoitettiin sademetsien (ja paikallisten metsien yleensä) ennallistamista ja puiden istuttamista. Syystä tai toisesta kyseinen info pidettiin keskellä sitä itseään, eli metsää, ja tien huonosta kunnosta johtuen paikalle piti mennä pickupeilla. Oli kieltämättä melko ahdasta, kun parinkymmenen hengen opiskelijaporukkamme ahtautui kahden pikkuisen pickupin lavalle. Ja kyytikään ei ollut mikään pehmoisin mahdollinen!

12.1

Lauantaina jätimme MUBFSin viimein taaksemme ja lähdimme jatkamaan matkaa kohti Queen Elisabethin kansallispuistoa. Majoituimme Bush Lodge -nimiselle leirintäalueelle, joka oli nimensä veroisesti keskellä lantana camara -pusikkoa. Koska paikka oli aivan rannalla, virtahevot vaeltelivat yöllä leirissä laiduntamassa, ja niiden rouskutuksen saattoi kuulla välillä aivan korvansa juuresta.

iltasapuska

equator
Matkalla Elisabethiin pysähdyimme Ekvaattorilla

13.1

Seuraavana päivänä lähdimme käymään Katwe -nimisessä kalastajakylässä, se oli kovin surullinen paikka. Ensinnäkin jo vastaanotto oli melko kylmä; bussillemme heiluteltiin keskisormea ja ihmiset huutelivat. Paikan päällä taas muuan vanha mies tarrasi kiinni käteeni ja alkoi haukkua huoraksi, varkaaksi ja ties miksi. Ihmisistä paistoi viha ja katkeruus, lähinnä kai meidän elintasoamme kohtaan. Toisaalta ei noita ihmisiä voinut siitä syyttääkkään, suurin osa kyläläisistä on hiv -positiivisia vailla hoitoa (puhumattakaan muista taudeista), useimmilla ei minkäänlaista koulutusta eikä penniäkään rahaa. Eli ei toivoakaan paremmasta elämästä.

kalastajakylä


kalastajat

Lisäksi kalastajien elämäntapa on kaikkea muuta kuin kestävä ja terveellinen. Miehet lähtevät aamuyöllä kalaan ja palaavat aamupäivällä. He lähtevät suoraan veneestä ryyppäämään, kalojen ja verkkojen selvittely jää nuoremmille pojille jotka eivät vielä itse kalasta. Naiset taas vastaavat kalojen myynnistä. Aikansa juotuaan kalastajat lähtevät tyypillisesti naisiin ja hiv leviää kulovalkean tavoin. Sama meno jatkuu vuodesta toiseen, kunnes kuolo korjaa ennen neljääkymmentä ikävuotta. Lisäongelmia tuottaa ylikalastus ja sitä kautta tuleva kalastuksen säätely, ja kaikenlaisten lupien kanssa vehtaaminen.

tilapia
Tilapiaa

kalastus

ranta

marabu
Marabu

Kylävierailun jälkeen lähdimme kävelemään läheisille suolakaivoksille. Aurinko paistoi ja oli todella kuuma! Matkalla näimme taas eläimiä, esimerkiksi matkamme ensimmäisen käärmeen.

boomslang

 Pikkuinen vihreä otus tunnistettiin mahdolliseksi boomslangiksi, joka on tappavan myrkyllinen.

pyhäiibikset
Pyhä iibis

hipporaato
Kuollut virtahepo. Virtahepojen iho kuulemma kovettuu niiden kuollessa, ja niiden sanotaan lopulta vain poksahtavan halki, räjähtelevien valaiden tavoin.

varjohaikara
Varjohaikara

flamingo
Flamingoparvi

maa

suolakaivos
Suolakaivosta

Suolakaivoksella/järvellä selvisi myös, mihin paikalliset käyttävät niitä länsimaisten kovasti tyrkyttämiä kondomeja. - Suolankeruuseen! Suolajärven suolapitoisuus on korkea, ja kun miehet kahlaavat siellä onkimassa pohjasta suolakiveä, sukuelimiä alkaa helposti kirvellä ja limakalvotkaan eivät tykkää jatkuvasta suolakylvystä. Kondomit ovat kuulemma olleet tehokas ratkaisu ongelmaan.

Illaksi palasimme takaisin Bush Lodgelle. Olimme ostaneet Katwesta mukaamme ihka oikean keuhkokalan, ja leirissä aloimmekin metsästää niitä kuuluisia keuhkoja. Ja löytyiväthän ne lopulta (eivät tosin näy nyt kuvassa)! Preparoinnin jälkeen paistoimme sen mitä kalasta oli jäljellä. Liha oli todella hyvää!

keuhkokala

nuotio

norsuset
Bussimatkalla näimme norsulauman ruokailemassa. Nämä norsut olivat savanniporukkaa, eli eivät niin aggressiivisia kuin Kibalen sademetsäpopulaation yksilöt.

naamiainen