perjantai 1. helmikuuta 2013

Uganda, osa 6

Viimeistä viedään! Tämän postauksen jälkeen palailen jälleen arkipäiväisempiin aiheisiin.

17. -18.1


Lake Mburolta lähdimme kohti Ssese -saaria, jotka tunnetaan kovasta hiv-positiivisten lukumäärästään (Ihan pakko muuten kertoa, että kyllä nauratti kun Ssesellä erään kylän läpi ajaessamme näimme jonkun perus ruoka tmv. mainoskyltin "Positive living!" -tekstillä. No joo, ehkä vähän huonoa huumoria kun on vakavasta asiasta kyse, mutta toisaalta tuolla sai/olisi saanut itkeä kyllä silmät päästään jatkuvasti, jos olisi koko ajan miettinyt niitä ongelmia niin kauhean syvällisesti).

Ylitimme kaistaleen Lake Victoriaa lossilla, ja saavuimme Ssese Islands Beach Hotelille. -Telttailemaan tietenkin!

ssesebeachhotel

Kyseinen majoituspaikka oli huomattavasti aiempia enemmän länsimaisille turisteille suunnattu, yrityksenä ilmeisesti olla sellainen himpun verran tasokkaampi "paratiisisaaren rantalomakohde".

Ja sitähän se olisi kevyesti ollutkin, ilman paria muttaa.

rantaa

rantaa1

kirkasvesi

Upealla hiekkarannalla ja kristallinkirkkaassa vedessä nimittäin piilee sellaisia ikävyyksiä, että uiminen ja rantahiekalla makoilu kannattaa jättää sikseen. Jos menee uimaan, voi saada bilhartsian, ja jos käppäilee rannalla ilman kenkiä ja sukkia, hiekkakirput järsivät varpaanvälit.

Voitte vain kuvitella, miten turhauttavalta tuntuu olla tuollaisessa paikassa, kolmenkymmenen asteen helteessä, kun ei pääse uimaan ja sukatkin on pidettävä visusti jalassa. Ssese oli muuten kyllä valtavan kaunis paikka! Sääli että sieltä tuhotaan todella ahkerasti sademetsiä öljypalmuplantaasien alta.

ssesehumanitarian

Seuraavana päivänä kävimme vierailemassa "Ssese Humanitarian Services & Bery's Place" -nimisessä paikassa. Sen on perustanut saksalainen Bery, ja ideana on tarjota turvapaikka ja apua paikallisille, mm. seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja prostituutiosta kärsineille nuorille tytöille.

ssesehumanitarian1

Paikka oli todella siisti ja viehättävä, tytöt olivat todella herttaisia ja kaikki vaikutti olevan paremmin kuin hyvin. Tunnelmat olivat melko ristiriitaiset; toisaalta kaikki näytti niin hyvältä ja onnelliselta, mutta toisaalta niille lapsille oli tapahtunut hirveän kamalia asioita.

Ja toisaalta, sisäinen kyynikkoni ei mahda mitään sille, että tällainen touhu saa aina vähän varautuneeksi. Jotenkin minusta tuntui koko ajan, että kaikki oli liiankin hyvin. Tuntuu hirveän pahalta epäillä, etteikö ihmisellä voisi olla puhdasta hyvyyttä ja halua auttaa, mutta joku osa minusta ei ihan suorilta suostu uskomaan, että yksinäinen eläkeläismies elättää omilla ja perheensä rahoilla ihan viattomasti pariakymmentä tyttöä. Hyötymättä siitä itse mitenkään.

Ssesehumanitarian2

Toivon ja yritän uskoa, että kyseinen paikka on kuitenkin ihan kunnollinen. Meidät toivotettiin myös lämpimästi tervetulleiksi uudelleen, ja itse ainakin aion käydä tuolla vielä toistekin jos Ugandaan joskus palaan!

Ssesehumanitarian3


sseserantaa

ssesesafka

auringonlaskussesellä

 19. - 20.1


Toisen Ssesellä vietetyn yön jälkeen oli aika palata sinne, mistä matkamme alkoi, eli Entebbeen. Osa porukasta lähti paluumatkalle bussilla, mutta me muutamat hätäiset otimme pienen riskin ja matkustimme perinteisellä afrikkalaisella "lautalla". Eli epämääräisellä pikkuveneellä, johon ahdettiin kahdeksankymmentä henkeä. Venematka kesti vajaa neljä tuntia, ja ihan hyvällä nopeudella. Victoria on aivan jäätävän iso järvi (muistaakseni maailman toiseksi suurin makean veden järvi), monessakaan kohtaa ei olisi uskonut seilaavansa makealla sisävedellä.

Entebbeen saavuttuamme pystytimme teltat viimeistä kertaa. Kurssi oli virallisesti päättynyt, joten viikonloppu oli vapaata ohjelmaa. Pyörittiin kaupungilla, osteltiin matkamuistoja ja sen sellaista.
Sunnuntai-iltana kokoonnuimme vielä viimeistä kertaa illastamaan yhdessä Anderita Beach Hotelin hienolle uimarannalle.

anderitaranta

21. -22.1


Lennon kohti Heathrow'ta piti lähteä maanantaiyönä, mutta kun pääsimme Entebben lentokentälle, meitä ei yllättäen päästetty sisään. Lontoossa oli kuulemma satanut lunta, ja lennot olisivat myöhässä. Niinpä majoituimme lentokentän ulkopuolelle tienvarteen odottamaan. Aika meni nopeasti, sillä yllättävän hyvin sai paljaalla asfaltillakin nukuttua!

Koneemme lähti lopulta kuudelta aamulla, ja Lontoossa olimme puolilta päivin (paikallista aikaa). Siellä oli edelleen härdelli päällä, ja jatkolentomme aika tuntui vaihtuvan koko ajan. Lentoja myös peruttiin tiuhaan tahtiin.

heathrow

Pääsimme onneksi kuitenkin lähtemään jossain neljän jälkeen kohti koto-Suomea, ja laskeuduimme Helsinkiin yhdentoista jälkeen yöllä. Ai että tuntui hyvältä se kirpeä pikku pakkasilma! Varsinkin jaloissa, jotka joku ötökkä oli pari päivää sitten syönyt minulta aivan kutiseville näppylöille. ..Joista ei ainakaan vielä ole mitään toukkia kuoriutunut.. :D

Olin jo kevyesti missannut viimeiset junat kohti Joensuuta, mutta onneksi Helsingistä lähti vielä yöbussi puoli yhden maissa! Bussimatka kesti hurjat yhdeksän tuntia, mutta saimme erään toisen Joensuuhun menevän opiskelijan kanssa varattua koko bussin takapenkin itsellemme, joten pääsin hyvin pitkälleni ja sain nukuttua  suurimman osan matkasta.

***

Että sellainen reissu! Ei tarvinne sanoa, että oli todella ikimuistoinen kokemus ja sai kiinnostumaan entistä enemmän Afrikan matkailusta. Vaikka kotiinpaluusta on jo reilusti yli viikko, vieläkin vähän väsyttää ja takki on melko tyhjä. Ehkä sitä joskus kuukauden päästä osaa jäsennellä ajatuksiaan ja huomaa paremmin, mitä kaikkea uutta tuli opittua (tämähän oli kuitenkin neljän opintopisteen kurssi..), ja toisaalta jaksaa vähän jälkikäteen lueskella tutkimuksista ja asioista, joista matkalla kuuli.

Nyt jätän varsinaiset Ugandapostaukset tähän, opiskelu on lähtenyt taas käyntiin täydellä teholla, ja hommaa on enemmän kuin tarpeeksi! Sueraavaksi lähden tästä kohti Amarilloa myöhäiselle illalliselle, parille lasilliselle ja kuuntelemaan Kings&Kerosenea. Oikein hyvää viikonloppua kaikille!

4 kommenttia:

  1. Kattelin just että sinusta ei oo kuulunu aikoihin, liekkä virtahepo syöny mutta oonki nähtävästi missannu postaukset.

    Sitte jännän äärelle:
    VOI JUMALAUTA NYT SIE NUISTA MADOISTA VASTA VAROTAT MINUA!! EEeeeei. Ei saatana :D Oon ollu esim eilen 18h vedessä vaara-aleella sandaalit ja shortsit jalassa kalastamassa, vittu tietoakaan tuomosista. Voi jumalauta :DDSA Just menin valon äärelle kattoon että mitäs mitäs... Molemmista jaloista syöty samalta alueelta, uskosin että omaa säkitystä vaan. Lantiossa on yks näppy joka näyttää identtisesti bilharzia madon haukulta mutta ei kutia, uskosin että muurahainen. Helvetti soikoon :D Sanoppa biologian proffa että mitä muuta täälä vietnamisa minua mahollisesti oottelee?

    Täsä aika autenttinen kuva minun naamastako luin tuon kohan: http://images2.wikia.nocookie.net/__cb20120214212719/fairytail/images/3/34/69_-_Makarov_surprised.jpg

    VastaaPoista
  2. Nonii, nyt vaan oireita odottelemaan jos makeassa vedessä siellä uit! :D

    Sittenhän sieltä varmaan löytyy kaikki perinteiset suolistoloiset (mm. suolinkaiset, sukkulamadot, lapamadot) ja maassa voinee olla koukkumadon toukkia jotka puskee ihon läpi.

    Sitä on tosin hankala arvioida että kuinka todennäköistä nuiden kaikkien loisten saaminen _oikeasti_ on, ei niitä kuitenkaan matkailijoiltakaan Suomessa hirveästi vuosittain diagnosoida.

    Mutta nooo, sit vaan lääkäriin jos epäilyttää! :D Itekki oon miettiny että pitäskö yrittää ihan vaan varmuuden vuoksi saada lähete labraan että voisi tsekata ne loiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeeeei
      EeEEeEii....

      Ei nuin voi sanoa :DD Joo makeasa vedessä oon uinu ja paljon, eilen vetasin kunnon extremet ja menin viidakon kanaaliin tarpomaan kun vittu heitin vahingosa uistimen puuhun... En todellakaan aio jättää rakasta uistinta puuhun vaikka sielä siis on ihan krokotiilejä ja käärmeitä se kanaali täynnä :D Oon muuten 75% varma et joku sivalsi minun ihoa pitkin kun olin kahlaamasa, vittu että oli jäätävä tilanne :D Nyt tuo pohje on ihan silleen aivan kuin siitä olis joku kävässy haukkaamassa.

      Häätysköhän tässä joku päivä hommata verinäytteet ja muut epäilyttävät näytteet ihan vaan omaksi iloksi vai kahlaisko eka vielä muutaman viikon et varmana on sitte jotaki mitä näyttää lääkärissä :D Jos ei oo oireita niin ei siel mitään ole!! Ja jos on niin eikö ne yleensä popsi nuita ravinteita ihmisestä? Loistava tapa kisalaihutukseen. Kaikki hyöty irti ekana.

      Poista
  3. Joo ei niihin testeihin ihan heti kannata mennä. Saattaa näyttää vaan väärää negatiivista jos liian aikaisin menee, nuo loistaudit kun on semmosia että ekat oireetkin alkaa usein vasta useamman viikon päästä!

    Eikä ne loiset (malariaa yms. lukuunottamatta) nyt mitään supervaarallisia ole kun älyää ajoissa hoitaa ja mennä lääkäriin jos oireita ilmenee. Joistakin eroon pääseminen voi tietty olla hankalaa, esim. jotkut ameebat ja trikiini voi olla sisukkaita seuralaisia, mutta ei niihin kukaan länsimaalanen yleensä kuole :)

    VastaaPoista

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?