maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kompassi

compastattoo


Tuommoinen koristaa nyt miehen kättä! Idea kompassitatuointiin taisi tulla joskus aikoja sitten minulta, mutta malli on miehen itsensä suunnittelema, joskin tietysti tatskaajan viimeistelemä ja puhtaaksi piirtämä. Paikkana oli Black and Yellow ja tatuointitaiteilijana Jani Strand. Hintaa kuvalle tuli 140€. Ei kuulemma sattunutkaan muuten kuin "varjostuksia" tehtäessä. Hieno on, ehkä tässä rohkaistuu kohta itsekin!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannusmökkeily

Taas on hieman haikein mielin palattu kaupunkiin. Mikähän siinäkin on, että huominen maanantai tuntuu aina yhtä kammottavalta ajatukselta, hällä väliä vaikkei itsellä olisikaan mitään menoa mihinkään.. Juhannus joka tapauksessa tuli ja meni ihan mukavasti, mitä nyt jostain syystä nukuin koko viikonlopun vähän huonosti ja sain silmätulehduksen.

höytii


aamuinen


kakku


jussivarpaat


maisemaa


reunalla


haukotus


bertanen


juhannusnaama
Jos joku vielä miettii, miksei meillä mies toimi "hovikuvaajana"..


kokko1


kokko2


samppakalja


samettikukka


Huomenna kanssa-asukki saa muuten mustetta käteensä ja sain luvan laittaa lopputuloksesta kuvia tänne blogiinkin! Minuakin vähän jännittää, sillä tarkoitus olisi ottaa jossain vaiheessa myös itselle kuva samassa paikassa. Kiva siis kun on joku ensiksi koekaniinina :D

torstai 20. kesäkuuta 2013

Vähän turkiksista ja kohti juhannusta


Kuten moni varmaan uutisista huomasi, turkistarhauksen lakkauttamista vaatinut kansalaisaloite kaatui eduskunnassa. Tämä tuskin oli yllätys kenellekään. Itseäni koko hommassa harmittaa lähinnä se, että tästä tuskin poikii mitään muitakaan parannuksia turkiseläinten hyvinvoinnin suhteen.

naamainen1

Aloitteen vaatimukset olivat mielestäni aivan liian kovat, sillä tarhauksen lopettaminen kokonaan on tällä hetkellä vielä aika absurdi ajatus; turkikset tuovat Suomeen rahaa, sillä 98% turkiksista menee ulkomaille. Pohjanmaalla on kuntia, joiden taloudelle turkistuotannon vaikutus on todella merkittävä. Lisäksi Suomi on maailman suurin siniketunnahkojen tuottaja, ja suomalainen sinikettu (varsinkin laatuluokat Saga royal ja superior) on maailman mittakaavassa huippulaatua. Tätä ei ihan hetkessä kaadeta, ja omasta mielestäni tärkeintä olisikin lähtökohtaisen kieltämisen sijaan vaatia päättäjiä tiukentamaan eläinten hyvinvointikriteerejä. Tämä saattaisi sitten johtaa ajan kanssa tarhauksen loppumiseen (Ruotsissahan ei esimerkiksi suinkaan ole kielletty kettutarhausta, tarharakenteille asetetut vaatimukset ovat vain niin suuret, ettei tarhaus kannata) ja toisaalta jos ei johtaisi, mutta eläinten olot saataisiin paremmiksi, niin olisiko tarhauksessa sitten enää niin hirveästi pahaa verrattuna muuhun eläintuotantoon? En ole mikään turkisfani enkä käytä varsinaisista turkiseläimistä tehtyjä tuotteita, mutta ajatuksen tasolla en automaattisesti tuomitse turkista materiaalina. Sitä paitsi onhan minulla nytkin kotona lampaan- ja vuohentalja, ja poron vastaavasta olen unelmoinut jo pitkään. Turkiksiahan ne nekin ovat.

nutturainen

Monesti olen miettinyt sitäkin kun sanotaan, ettei turkistarhaus enää kannata jos eläimillä on valtavasti tilaa ja tarhaajalta menee enemmän aikaa eläimistä huolehtimiseen (-> pakko olla vähemmän eläimiä  -> vähemmän rahaa). Turkis on kuitenkin ylellisyystuote joka saa maksaa jonkin verran. Niinpä luulisi että nykyään, kun turkisten maine on kovin kyseenalainen, löytyisi halukkaita ostajia myös normaalia kalliimmille..Noh, "onnellisen ketun turkiksille" tai vastaaville tuotteille, jotka olisivat peräisin keskimääräistä paremmissa oloissa eläneistä eläimistä. Ihmiset maksavat luomustakin kun ajattelevat eläinten voivan luomutiloilla paremmin (tästä voi tosin olla montaa mieltä..), joten eikö sama pätisi myös turkiksiin?

nutturasivu

 Ei silti, ei se eläinten hyvinvoinnin vaatiminenkaan ole kovin yksinkertaista. Tai tokihan sitä voi maallikkomielellä helposti luetella muutamia seikkoja joiden arvelisi olevan hyväksi, mutta kun ihminen ei kuitenkaan ole se kettu tai minkki. Mutuilun sijaan täytyy nojata oikeaan tutkimustietoon eläinten hyvinvoinnista, mikä ei suinkaan aina ole yksiselitteistä.

Esimerkiksi maapohja on kyllä ketuille hyvä virike ja minkit nauttivat uimavedestä, mutta käytännön elämä asettaa hankalia haasteita; ketut sotkevat maapohjan äkkiä virtsallaan ja ulosteillaan, ja minkitkin röhnäävät uima-altaansa rehulla ja jätöksillä. Toisekseen, kaipaavatko eläimet näitä asioita kun niitä ei ole saatavilla? Kehittävätkö ne esimerkiksi stereotypioita kun eivät saa toteuttaa niihin liittyvää käytöstä? Minkin uimavesi on esimerkiksi tässä suhteessa hyvin kiistelty juttu. Minkki kyllä tykkää vedestä ja ui jos sitä on. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että minkki oikeasti tarvitsisi uimavettä voidakseen hyvin. Uimiseen liittyvää tyhjiökäyttäytymistäkaan ei ole havaittu (Toisin kuin esim. kanojen hiekkakylvyn suhteen, kanat nimittäin yrittävät kylpeä vaikkei hiekkaa olisi), joten tarve saattaakin siis syntyä vain avainärsykkeestä eli vedestä, jota ilman käyttäytymistarvettakaan ei ilmene. Eläimen pään sisälle emme kuitenkaan pääse, joten mitään 100% varmaa niiden kokemuksista on mahdotonta sanoa.

Myös kettujen pesäkopit ovat ongelmallisia. Tokihan kettu ympärivuotisessa kopissa viihtyisi, mutta kolikon kääntöpuolena ketusta tulee koppinsa kanssa niin arka ja pelokas, että ihmisen kohtaaminen tuottaa sille suurta stressiä. Onko siis parempi olla ilman koppia ja tottua ihmisiin, vai olla kopin kanssa ja pelätä joka päivä, kun tarhaaja jakaa rehua tai käy tarkastamassa eläinten tilan? Hankalia kysymyksiä, joihin harvoin tutkimuksissakaan saadaan yksiselitteisiä vastauksia. Myös tutkimusmenetelmissä on ongelmia, esimerkiksi valintakokeiden (valitseeko mieluummin tai useammin hyödykkeen x vai y) suhteen mainio esimerkki on seuraavanlainen ajatusleikki;

Mieti jos sinua ja aikabudjettiasi tarkkailtaisiin kotioloissa tarkoituksena selvittää, mikä sinulle on tärkeintä ja millaisiin minimioloihin sinut voitaisiin laittaa asumaan. Miltä tulokset näyttäisivät? Viettäisit mahdollisesti eniten aikaa joko sängyssä, sohvalla tai tietokoneella. Silti oikeasti jos itse saisit päättää, että missä huoneessa haluaisit asua koko elämäsi, vessan merkitys saattaisi kummasti korostua.. Vaikka aikabudjetin perusteella voisi olettaa aivan jotain muuta.

naamainen


Mutta nyt pikkuhiljaa juhannuksen viettoon!
Täällä on jo UEF-kassi täynnä juhannusherkkuja, ja tie vie mitä todennäköisimmin huomenna mökille. Tai maalle nyt vähintään, eihän se mikään juhannus ole ilman grillausta. Ja grillaus ei ole grillausta parvekkeen sähkögrillillä.

Koittakaahan olla hukkumatta ihmiset!

uefkassi

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Happy pH ja emäsdietti

Olettekos kuulleet pH-tasapainosta, emäsdietistä ja elävästä verestä? Ette varmaan ainakaan koulun penkillä, sillä "pH-tasapaino on normaali syy-seuraus luonnonilmiö, joka ei ole tällä hetkellä ymmärretty lääketieteen oppineiden parissa."

Nykylääketiede ja biologia eivät ymmärrä sellaisia totuuksia, kuten että
 "Ruuansulatusjärjestelmä ei ole suunniteltu sulattamaan ruokaa - vaan se on suunniteltu alkalisoimaan ruoka, jotta se voisi muuntua punasoluiksi ja punasolut uusiksi kehon soluiksi" 
tai että
"Jos ylläpidämme kehon alkalisen rakenteen alkalisilla elämäntavoilla ja ruokavaliolla, voimme estää kaikki sairaudet ja taudit."

Onneksi jotkut kuitenkin jakavat tätä ilosanomaa meille tietämättömille. Joensuussa oli nimittäin 13.6 pH-ihmisten luento, ja paikalle saatiin pari biologian opiskelijaa ja skeptikkoa esittämään luennoitsijalle kysymyksiä ja äänittämään koko homma. Luento on nyt kaikkien kuultavissa, ja videon Youtube-sivulta löytyy myös tiivistelmä pätkän kohokohdista, jos haluaa kuunnella vain ne.




Jottei kenellekään jäisi epäselväksi, moinen pH-hömpötys on täyttä humpuukia ja ihmisten rahastamista. Vertaan ja kehoaan ei voi alkaloida millään alkalisella vedellä ja ravinnolla, sillä kehossamme on todella tehokkaat järjestelmät homeostaasin ylläpitämiseksi. Moni varmaan muistaa miten jo alakoulussa opetetaan munuaisten olevan niin tehokkaat, että vain puolikas riittäisi pitämään meidät kunnossa! Kehon ei myöskään voi sanoa joutuvan hirveälle rasitukselle happamien ruokien syömisestä, sillä jo keskiverto liikuntasuorituksessakin syntyy elimistöön enemmän happoa kuin kukaan mitenkään saisi normaalisti syömällä tai juomalla sisäänsä. Jotta elimistönsä pH:ta saisi edes vähän muutettua, pitäisi vetää käytännössä suolahappoa tai lipeää.
Punasolut eivät myöskään synny ruoansulatuskanavassa (eivätkä ruoasta..), eivätkä elimistön muut solut muodostu punasoluista.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Juttusia

Kamala, kohta on jo juhannus ja illat alkavat taas pimenemään! Miksi ajan pitääkin mennä niin nopeasti. Olen lähiaikoina lähinnä laiskotellut; kirjoitellut kandia lauseen pari päivässä ja surffaillut netissä tappelemassa kreationistien ja abortinvastustajien kanssa. Tänään kuvailin sadepäivän kunniaksi parit viimeaikojen ostokset, joten niistä nyt juttua paremman puutteessa!

pöytää

Kuvassa (hienon asetelman lisäksi) meidän uusi hieno ratio! Olen nykyään nimittäin varautuja, tai ainakin luulen niin, sillä ensisijainen syy radion hommaamiseksi oli kuin olikin mahdollisten onnettomuustiedotteiden kuunteleminen. Jonkun kerran tuli nimittäin mieleen, että hittolainen, jos on joku tilanne päällä ja ei ole sähköjä ja puhelinlinjat ovat tukossa, niin mistäs sitä sitten kuulee toimintaohjeita! Mutta nyt on sekin ongelma ratkaistu. Ja on laitteessa sekin kiva sivuominaisuus, että sitä raaadiota voi kuunnella ihan huvikseenkin, ja saapa vielä muistitikunkin kiinni musiikinkuuntelua varten.


Viime viikolla tein pitkästä aikaa tilauksen Nellylle, ja tilasin sieltä mm. kukkapöksyt (näähän on nyt vissiin muotiakin?!);

pöksyset

kukkapökäset


Täytyy myöntää, ettei kuosi ehkä näytä tällaisella hukkapätkällä yhtä imartelevalta kuin niillä Nellyn kurjenkoipimalleilla, mutta väliäkös hällä!

Kuvat ovat mitä ovat, tällaisena pimeänä päivänä oli pakko käyttää tuota valovoimaisempaa 50mm objektiivia, ja kämpässä ei oikein riitä lääniä niin, että sillä saisi mahtumaan itsensä kuvaan kokonaan.


meikäläine

Housujen lisäksi heitin ostoskoriin kokeeksi sen monessa blogissa hehkutetun Proclèn Volume Booster -huulirasvan, kun hintaakin oli alle neljä euroa. Rasvassahan on, luonnollisesti, "Erityinen tieteellisesti tutkittu koostumus, jonka kollageeni tehostaa huultesi luonnollista täyteläilyyttä". Niinpä niin.. Yritin nyt kuitenkin olla ennakkoluuloton, ja tässä näette minun tulokseni kyseisellä tuotteella;

huulet

En menisi hehkuttamaan, mahdollinen pieni ero johtunee vain rasvan kiiltelystä huulilla. Hyvä tietysti jos joku tämän kokee toimivan niin hyvin, että jättää täytteet ottamatta. Minä tosin jatkan skeptisenä olemista ;)

Vähän huulirasvaa toimivampi ostos oli Tangle Teezer -hiusharja, joka sekin on saanut suurta suitsutusta osakseen. Yli kymmenen euroa moisesta kevyestä muovipalasta tuntuu kovasti ylihinnoitetulta, mutta lupaukset ovat kovia; harja vähentää hiusten katkeilua, haaroittumista ja irtoilua, ja lisäksi sitä voi käyttää sekä märkiin että kuiviin hiuksiin.


tangle

Minun hiuksianihan ei märkänä harjata kuin äärimmäisessä hädässä (ja aina silloin harvoin kun käyn kampaajalla, missä moinen rääkki on jostain syystä tapana..), joten kokeilin harjaa kunnolla tietysti ensimmäisenä suihkun jälkeen. Ei toiminut, vaan latvoihin alkoi välittömänsti muodostua takkuja ja märät karheat hiukset harasivat vastaan kuten tavallista.

Sen sijaan kuiville hiuksille harja toimi jo ihan mukiinmenevästi. Kuten kuvasta näkyy, hiuksia kyllä irtoilee tuollakin, mutta ehkä snadisti vähemmän kuin tavallisella harjalla? Aamutakut myös selviävät kohtalaisen kivuttomasti. Yksi iso miinus kuitenkin on, Tangle Teezerin piikit ovat nimittäin melko pehmeät ja taipuisat, ja ainakin minun tiheällä ja paksulla hiuslaadullani ne joustavat ja menevät vähän lappeelleen kun harjaa painaa vähänkin. Niinpä harjakset eivät mene hiuskerroksen läpi päänahkaan saakka, ja minusta kun hiustenharjauksessa ainoa mukava asia on juuri se nuppihieronta minkä siinä samalla saa! Mutta käytetään tuota nyt vielä jonkin aikaa ja katsotaan, mikä on lopullinen tuomio. Jos en tykkää niin pitää myydä sitten eteenpäin!

tanglee


minäjataulu


Hyvää viikonloppua!

torstai 6. kesäkuuta 2013

Lomailua

Viimeiset pari päivää on tullut ihan vaan lomailtua; on muun muassa maisteltu kesän ensimmäiset mansikat ja piknikeväät ja käyty mökillä.

kesäherkut


saniaisenalkuja


ylivalotus


mökkikynttilät


picnic


mökkeilyä


mökillä


mimmikissanen


mimmijapaju1


jokiasemaa


rannalla


kili


botaniaa


bertaa1

On muuten uskomatonta miten sitä aina keksiikin jotain murehtimisen aihetta juuri silloin, kun olisi aika ja mahdollisuus vain rentoutua ja nauttia. Nytkin näitä ihanan kesäisiä viikkoja ovat varjostaneet epämääräiset kivut ja kolotukset (mikä mun polvellekin on yhtäkkiä tullut?), joita ei tietenkään voi mennä näyttämään lääkärille, mutta voi kuitenkin angstata yksin iltahämärissä ja tehdä googlediagnooseja. Mutta jospa se tästä.

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Kuinka saadaan opiskelijat valmistumaan ajoissa?



Olettekos lukeneet uuden valtiovarainministeriön Talouspolitiikan strategia -raportin? Minua tietysti kiinnosti lähinnä osio ”Opintoaikojen lyhentäminen korkeakouluissa”. Sanon jo heti alkuunsa, että en ole näissä politiikan asioissa mitenkään lahjakas ihminen, ja mielipiteeni ovat vain yksittäisen opiskelijan mielipiteitä.

Ongelmahan on siis se, että Suomessa ei valmistuta korkeakoulusta riittävän ajoissa. Syy sille on epäilemättä opiskelijoiden laiskuus, tai sellaisen kuvan raportista ainakin saa. Ei niitä syitä tosin hirveän aktiivisesti ole taidettu edes etsiä. Tässä muutamia lainauksia raportista;

”Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa korkeakouluista valmistutaan iäkkäämpänä kuin monessa muussa maassa (kuvio 10). Esimerkiksi Iso‐Britanniassa korkeakoulusta valmistutaan keskimäärin alle 24- vuotiaana kun vastaava luku Suomessa on noin 28 vuotta.”

Niin, ja Iso-Britanniassa oppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana eikä miehillä ole pakollista varusmiespalvelusta.  Muutenkin koulutusjärjestelmä on erilainen kuin meillä, joten en tiedä onko vertailu kovin mielekästä. Raportissa kyllä mainitaankin, että Suomessa korkeakoulun aloitusikä on korkeampi kuin esim. Briteissä ja Hollannissa, mutta tämä ei kuitenkaan selitä myöhäistä valmistumista.

Toinen asia jonka itse ajattelen kovasti hidastavan valmistumista on työnteko, mutta sekään ei ilmeisesti ole syynä opintojen hidastumiseen;

” Yhtenä perusteluna korkeaan valmistumisikään Suomessa on esitetty korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä. Eurostudent IV – selvityksen tulokset vuodelta 2011 osoittavat kuitenkin, että korkeakouluopiskelijat käyttävät työssäkäyntiin paljon aikaa lähes kaikissa selvityksessä mukana olleissa maissa. Suomessa opiskelijoiden työssäkäynti ei näyttäisi olevan mitenkään poikkeuksellisen yleistä.”

Noh, mitäpä tähän sitten voi sanoa. On ne ahkeria veijareita siellä maailmalla, miksihän me ei olla?

Raportissa muistetaan myös mainita, miten opintotukijärjestelmämme on kovin avokätinen;  on opintorahaa, asumistukea, lainaa ja vieläpä ateriatukea! Ja töitäkin saa tehdä jonkin verran ilman, että menettää opintotukensa. Mikään ei siis kannusta nopeaan valmistumiseen. Niinpä esitetään toimenpiteitä, joilla nämä laiskat ikuisuusopiskelijat saataisiin ottamaan itseään niskasta kiinni.

Tukikuukausien vähentäminen

”Yhtä korkeakoulu tutkintoa varten voidaan myöntää opintorahaa ja asumislisää yhteensä yhdeksän kuukautta lukuvuotta kohti lisättynä 10 kuukaudella . Opintotukijärjestelmä siis tukee opiskelua vielä tavoitteellisen valmistumisajan jälkeen enintään 10 kuukaudella. Voidaankin ajatella, että jos opintoja tuetaan vielä tavoitteellisen määräajan jälkeen, niin tämä osaltaan kannustaa opintojen pitkittämiseen.”

Voidaan ajatella, mutta ei kannata. Se opintotuki ei oikeasti ole niin massiivinen, että vain sen vuoksi kenenkään huvittaisi jäädä lorvailemaan oppilaitokseen. Vaikka valmistumisen jälkeen ei olisikaan töitä tiedossa, niin ainakin silloin pääsee parempien tukien piiriin; työttömyys- ja sosiaaliturvan rahat ovat aika paljon opintotukea suuremmat. Miksi laiskakaan siis haluaisi jäädä tieten tahtoen nostelemaan opintotukea, joka on huonoin mahdollinen tuki maassamme tällä hetkellä? Sitä paitsi opintotukea saadakseen joutuu ihan oikeasti opiskelemaan.

”Näin ollen tukikuukausien lukumäärä tulisikin rajoittaa tutkinnon tavoitteelliseen kestoon. Tämä nostaisi opintojen pitkittymisen kustannuksia opiskelijan näkökulmasta ja saattaisi tästä syystä lyhentää valmistumisaikoja.”

Saattaisi? Saattaisi myös lisätä opintojen keskeyttämisten määrää, tai saattaisi vaan johtaa siihen että edelleen ne opinnot venyy ja valmistumassa oleva opiskelija rahoittaisi lopun opiskelustaan yleisellä toimeentulotuella (mitä nykyäänkin saa jos valmistuminen on parin askeleen päässä mutta tukikuukaudet loppu). Tämä nyt on kuitenkin ehkä koko raportin järkevin ehdotus opintojen nopeuttamiseksi, vaikkakaan en usko sen nopeuttavan yhtään mitään..

Opintolaina

”Eräs mahdollinen malli olisi sellainen, missä alemman korkeakoulututkinnon voisi suorittaa nykyisen opintotukijärjestelmän puitteissa kuitenkin niin, että tukikuukausien määrä olisi rajattu vastaamaan tavoitesuorittamisaikaa. Ylemmässä korkeakoulututkinnossa sen sijaan ei maksettaisi opintorahaa ja asumislisää vaan opintotuki olisi opintolainaperustainen.”

Harmi vaan, että nykyäänkin todella moni joutuu nostamaan sitä lainaa jo alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen niin paljon kuin vaan irti lähtee. Jos sitten ylempi tutkinto pitäisi rahoittaa pelkällä lainalla, opiskelijoilla olisi valmistuessaan vielä enemmän lainaa kuin nykyään. Ei kiva homma tässä työllisyystilanteessa.

”Kuvattu lainapohjainen malli lisäisi nykymalliin verrattuna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen kustannuksia opiskelijalle. Tästä näkökulmasta malli todennäköisesti myös vähentäisi hieman ylemmän korkeakoulututkinnon houkuttelevuutta. Tämä ei välttämättä kuitenkaan olisi huono asia. Monessa maassa alempi korkeakoulututkinto on normi ja ylempi korkeakoulututkinto ensiaskel tutkijakoulutukseen.”

No niissä monessa maassa varmaan saa sitten töitäkin sillä kandilla? Suomessa ei yliopistopuolella monella alalla tee kandilla oikein yhtään mitään, vaan ylempi tutkinto on sääntö eikä poikkeus.  AMK:ssa tilanne on toki toinen.

Lukukausimaksut

Sitten väläyteltiin tietenkin lukukausimaksuja. Minusta lukukausimaksuttomuus on ollut Suomessa hieno asia ja ylpeyden aihe; köyhimmistäkin perheistä tulevilla on ollut mahdollisuus päästä korkeakouluun. Jottei eriarvoisuutta syntyisi, yksi vaihtoehto olisi kuulemma periä lukukausimaksuja vasta tavoiteajan ylittävästä osuudesta. Tämä on tietysti ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin lukukausimaksut koko opiskeluajalta, mutta taas on meininki vähän se, että opiskelijat nyt laiskuuttaan ja huvikseen ylittävät ne tavoiteajat. En vaan jaksa uskoa tähän. Ennen kuin tällaista väläytellään, pitäisi oikeasti selvittää että miksi ne tavoiteajat sitten ylittyy, eikä vaan automaattisesti rangaista. Taustalla voi olla yllättäen joku muukin syy kuin laiskuus.

Seurannan kiristäminen

Ja tietysti valvontaa oltaisiin lisäämässä. Opintojaan saa lykättyä liikaa ja Kelan 45 opintopisteen raja ei kuulemma ole erityisen tiukka, sillä tuolla tahdilla opiskelijalta kestäisi seitsemän (=yli tavoiteajan)  vuotta suorittaa tutkinto. Miksi sitten esimerkiksi minulle tuo 45 opparia lukuvuodessa tuntui tänä vuonna vaikealta, vaikka hyvällä säkällä jos kaikki sujuisi kuten pitää, saattaisin valmistua lähes tavoiteajassa? No esimerkiksi vaikka siksi, että eri vuosina tulee eri määrä pisteitä. Ensimmäisenä vuonna tahkosin yli 60, toisena vähemmän, ja tänä vuonna jouduin ottamaan täysin epäkiinnostavia täytekursseja pelkästään opintopisteitä saadakseni (siis ihan oikeasti, puutarhatieteen perusteet..). Opintopisteitä ei voi kerätä merkittävästi varastoon, vaan vaikka niitä olisi vuodessa tehnyt tuplasti vaaditun määrän, seuraavanakin lukuvuonna niitä on saatava jonkin verran.Vuosi on muutenkin hirveän lyhyt aika seurata opintojen etenemistä, monesti pisteet tulevat vähän eri syklissä kuin tuen seuranta tapahtuu. Onneksi Kelalle on sentään mahdollisuus selitellä näitä kuvioita.
  

Voi toki olla, että on tutkintoja joissa olisi mahdollisuus nopeuttaa opiskelua reippaalla kädellä. Mutta jos tällaisia tutkintoja on, niin niihin voisi kiinnittää huomiota ihan yksittäisesti eikä kiristellä taas kaikilta aloilta. Osalle päättäjistä tuntuu ylipäätään olevan vaikea hyväksyä se tosiasia, että tutkinnon suorittamiseen nyt vaan menee jokin aika X, jota ei enää ole mahdollista kiristää ilman että laatu kärsii.

Oma mielipiteeni on siis se, että opintojen edistyminen ei ole yksin opiskelijan harteilla. Jos vaikkapa mietin miten minun opiskeluani voisi nopeuttaa, niin ainoa asia joka tulee mieleen on tiettyjen kurssien pitäminen useammin. Monet kurssit järjestetään täällä vain puolivuosittain, tai vain joka toinen vuosi. Itselläni jää näillä näkymin alemman tutkinnon saaminen roikkumaan ainakin reiluksi puoleksi vuodeksi pakollisen ruotsin ja biostatistiikan vuoksi, jotka järjestetään vain kerran vuodessa. Ruotsin kurssille on aina tunkua ja sinne pääsijät arvotaan, joten en ole päässyt sinne aiemmin. Statistiikan kanssa taas meni päällekkäin eräs toinen kurssi. Ei silti, on minulla ihan tekemistä riittänyt, eikä  alemman korkeakoulututkinnon suorittamisajalla (ts. milloin saat tutkintotodistuksen) ole oikeasti kovinkaan paljon merkitystä. Suuri osa ihmisistä tekee kuitenkin sekä alempaa että ylempää jossain määrin päällekkäin, ja tutkinnot saattavat viipyä yksittäisten kurssien takia. Tämmöisiä hassuja pikku vivahteita ei valtiovarainministeriön tilastoissa näy, vaan kaikki leimataan opiskelijan laiskuudeksi.

Kursseja pitäisi siis pitää enemmän ja useammin, mutta tästä taas päästään siihen, että oppilaitoksilla ei ole varaa. Kursseja, henkilökuntaa ja opetusta vähennetään koko ajan kaikkialla, kirjatentit lisääntyvät.

Silti kaikki on opiskelijan vika?