tiistai 4. kesäkuuta 2013

Kuinka saadaan opiskelijat valmistumaan ajoissa?



Olettekos lukeneet uuden valtiovarainministeriön Talouspolitiikan strategia -raportin? Minua tietysti kiinnosti lähinnä osio ”Opintoaikojen lyhentäminen korkeakouluissa”. Sanon jo heti alkuunsa, että en ole näissä politiikan asioissa mitenkään lahjakas ihminen, ja mielipiteeni ovat vain yksittäisen opiskelijan mielipiteitä.

Ongelmahan on siis se, että Suomessa ei valmistuta korkeakoulusta riittävän ajoissa. Syy sille on epäilemättä opiskelijoiden laiskuus, tai sellaisen kuvan raportista ainakin saa. Ei niitä syitä tosin hirveän aktiivisesti ole taidettu edes etsiä. Tässä muutamia lainauksia raportista;

”Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa korkeakouluista valmistutaan iäkkäämpänä kuin monessa muussa maassa (kuvio 10). Esimerkiksi Iso‐Britanniassa korkeakoulusta valmistutaan keskimäärin alle 24- vuotiaana kun vastaava luku Suomessa on noin 28 vuotta.”

Niin, ja Iso-Britanniassa oppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana eikä miehillä ole pakollista varusmiespalvelusta.  Muutenkin koulutusjärjestelmä on erilainen kuin meillä, joten en tiedä onko vertailu kovin mielekästä. Raportissa kyllä mainitaankin, että Suomessa korkeakoulun aloitusikä on korkeampi kuin esim. Briteissä ja Hollannissa, mutta tämä ei kuitenkaan selitä myöhäistä valmistumista.

Toinen asia jonka itse ajattelen kovasti hidastavan valmistumista on työnteko, mutta sekään ei ilmeisesti ole syynä opintojen hidastumiseen;

” Yhtenä perusteluna korkeaan valmistumisikään Suomessa on esitetty korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä. Eurostudent IV – selvityksen tulokset vuodelta 2011 osoittavat kuitenkin, että korkeakouluopiskelijat käyttävät työssäkäyntiin paljon aikaa lähes kaikissa selvityksessä mukana olleissa maissa. Suomessa opiskelijoiden työssäkäynti ei näyttäisi olevan mitenkään poikkeuksellisen yleistä.”

Noh, mitäpä tähän sitten voi sanoa. On ne ahkeria veijareita siellä maailmalla, miksihän me ei olla?

Raportissa muistetaan myös mainita, miten opintotukijärjestelmämme on kovin avokätinen;  on opintorahaa, asumistukea, lainaa ja vieläpä ateriatukea! Ja töitäkin saa tehdä jonkin verran ilman, että menettää opintotukensa. Mikään ei siis kannusta nopeaan valmistumiseen. Niinpä esitetään toimenpiteitä, joilla nämä laiskat ikuisuusopiskelijat saataisiin ottamaan itseään niskasta kiinni.

Tukikuukausien vähentäminen

”Yhtä korkeakoulu tutkintoa varten voidaan myöntää opintorahaa ja asumislisää yhteensä yhdeksän kuukautta lukuvuotta kohti lisättynä 10 kuukaudella . Opintotukijärjestelmä siis tukee opiskelua vielä tavoitteellisen valmistumisajan jälkeen enintään 10 kuukaudella. Voidaankin ajatella, että jos opintoja tuetaan vielä tavoitteellisen määräajan jälkeen, niin tämä osaltaan kannustaa opintojen pitkittämiseen.”

Voidaan ajatella, mutta ei kannata. Se opintotuki ei oikeasti ole niin massiivinen, että vain sen vuoksi kenenkään huvittaisi jäädä lorvailemaan oppilaitokseen. Vaikka valmistumisen jälkeen ei olisikaan töitä tiedossa, niin ainakin silloin pääsee parempien tukien piiriin; työttömyys- ja sosiaaliturvan rahat ovat aika paljon opintotukea suuremmat. Miksi laiskakaan siis haluaisi jäädä tieten tahtoen nostelemaan opintotukea, joka on huonoin mahdollinen tuki maassamme tällä hetkellä? Sitä paitsi opintotukea saadakseen joutuu ihan oikeasti opiskelemaan.

”Näin ollen tukikuukausien lukumäärä tulisikin rajoittaa tutkinnon tavoitteelliseen kestoon. Tämä nostaisi opintojen pitkittymisen kustannuksia opiskelijan näkökulmasta ja saattaisi tästä syystä lyhentää valmistumisaikoja.”

Saattaisi? Saattaisi myös lisätä opintojen keskeyttämisten määrää, tai saattaisi vaan johtaa siihen että edelleen ne opinnot venyy ja valmistumassa oleva opiskelija rahoittaisi lopun opiskelustaan yleisellä toimeentulotuella (mitä nykyäänkin saa jos valmistuminen on parin askeleen päässä mutta tukikuukaudet loppu). Tämä nyt on kuitenkin ehkä koko raportin järkevin ehdotus opintojen nopeuttamiseksi, vaikkakaan en usko sen nopeuttavan yhtään mitään..

Opintolaina

”Eräs mahdollinen malli olisi sellainen, missä alemman korkeakoulututkinnon voisi suorittaa nykyisen opintotukijärjestelmän puitteissa kuitenkin niin, että tukikuukausien määrä olisi rajattu vastaamaan tavoitesuorittamisaikaa. Ylemmässä korkeakoulututkinnossa sen sijaan ei maksettaisi opintorahaa ja asumislisää vaan opintotuki olisi opintolainaperustainen.”

Harmi vaan, että nykyäänkin todella moni joutuu nostamaan sitä lainaa jo alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen niin paljon kuin vaan irti lähtee. Jos sitten ylempi tutkinto pitäisi rahoittaa pelkällä lainalla, opiskelijoilla olisi valmistuessaan vielä enemmän lainaa kuin nykyään. Ei kiva homma tässä työllisyystilanteessa.

”Kuvattu lainapohjainen malli lisäisi nykymalliin verrattuna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen kustannuksia opiskelijalle. Tästä näkökulmasta malli todennäköisesti myös vähentäisi hieman ylemmän korkeakoulututkinnon houkuttelevuutta. Tämä ei välttämättä kuitenkaan olisi huono asia. Monessa maassa alempi korkeakoulututkinto on normi ja ylempi korkeakoulututkinto ensiaskel tutkijakoulutukseen.”

No niissä monessa maassa varmaan saa sitten töitäkin sillä kandilla? Suomessa ei yliopistopuolella monella alalla tee kandilla oikein yhtään mitään, vaan ylempi tutkinto on sääntö eikä poikkeus.  AMK:ssa tilanne on toki toinen.

Lukukausimaksut

Sitten väläyteltiin tietenkin lukukausimaksuja. Minusta lukukausimaksuttomuus on ollut Suomessa hieno asia ja ylpeyden aihe; köyhimmistäkin perheistä tulevilla on ollut mahdollisuus päästä korkeakouluun. Jottei eriarvoisuutta syntyisi, yksi vaihtoehto olisi kuulemma periä lukukausimaksuja vasta tavoiteajan ylittävästä osuudesta. Tämä on tietysti ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin lukukausimaksut koko opiskeluajalta, mutta taas on meininki vähän se, että opiskelijat nyt laiskuuttaan ja huvikseen ylittävät ne tavoiteajat. En vaan jaksa uskoa tähän. Ennen kuin tällaista väläytellään, pitäisi oikeasti selvittää että miksi ne tavoiteajat sitten ylittyy, eikä vaan automaattisesti rangaista. Taustalla voi olla yllättäen joku muukin syy kuin laiskuus.

Seurannan kiristäminen

Ja tietysti valvontaa oltaisiin lisäämässä. Opintojaan saa lykättyä liikaa ja Kelan 45 opintopisteen raja ei kuulemma ole erityisen tiukka, sillä tuolla tahdilla opiskelijalta kestäisi seitsemän (=yli tavoiteajan)  vuotta suorittaa tutkinto. Miksi sitten esimerkiksi minulle tuo 45 opparia lukuvuodessa tuntui tänä vuonna vaikealta, vaikka hyvällä säkällä jos kaikki sujuisi kuten pitää, saattaisin valmistua lähes tavoiteajassa? No esimerkiksi vaikka siksi, että eri vuosina tulee eri määrä pisteitä. Ensimmäisenä vuonna tahkosin yli 60, toisena vähemmän, ja tänä vuonna jouduin ottamaan täysin epäkiinnostavia täytekursseja pelkästään opintopisteitä saadakseni (siis ihan oikeasti, puutarhatieteen perusteet..). Opintopisteitä ei voi kerätä merkittävästi varastoon, vaan vaikka niitä olisi vuodessa tehnyt tuplasti vaaditun määrän, seuraavanakin lukuvuonna niitä on saatava jonkin verran.Vuosi on muutenkin hirveän lyhyt aika seurata opintojen etenemistä, monesti pisteet tulevat vähän eri syklissä kuin tuen seuranta tapahtuu. Onneksi Kelalle on sentään mahdollisuus selitellä näitä kuvioita.
  

Voi toki olla, että on tutkintoja joissa olisi mahdollisuus nopeuttaa opiskelua reippaalla kädellä. Mutta jos tällaisia tutkintoja on, niin niihin voisi kiinnittää huomiota ihan yksittäisesti eikä kiristellä taas kaikilta aloilta. Osalle päättäjistä tuntuu ylipäätään olevan vaikea hyväksyä se tosiasia, että tutkinnon suorittamiseen nyt vaan menee jokin aika X, jota ei enää ole mahdollista kiristää ilman että laatu kärsii.

Oma mielipiteeni on siis se, että opintojen edistyminen ei ole yksin opiskelijan harteilla. Jos vaikkapa mietin miten minun opiskeluani voisi nopeuttaa, niin ainoa asia joka tulee mieleen on tiettyjen kurssien pitäminen useammin. Monet kurssit järjestetään täällä vain puolivuosittain, tai vain joka toinen vuosi. Itselläni jää näillä näkymin alemman tutkinnon saaminen roikkumaan ainakin reiluksi puoleksi vuodeksi pakollisen ruotsin ja biostatistiikan vuoksi, jotka järjestetään vain kerran vuodessa. Ruotsin kurssille on aina tunkua ja sinne pääsijät arvotaan, joten en ole päässyt sinne aiemmin. Statistiikan kanssa taas meni päällekkäin eräs toinen kurssi. Ei silti, on minulla ihan tekemistä riittänyt, eikä  alemman korkeakoulututkinnon suorittamisajalla (ts. milloin saat tutkintotodistuksen) ole oikeasti kovinkaan paljon merkitystä. Suuri osa ihmisistä tekee kuitenkin sekä alempaa että ylempää jossain määrin päällekkäin, ja tutkinnot saattavat viipyä yksittäisten kurssien takia. Tämmöisiä hassuja pikku vivahteita ei valtiovarainministeriön tilastoissa näy, vaan kaikki leimataan opiskelijan laiskuudeksi.

Kursseja pitäisi siis pitää enemmän ja useammin, mutta tästä taas päästään siihen, että oppilaitoksilla ei ole varaa. Kursseja, henkilökuntaa ja opetusta vähennetään koko ajan kaikkialla, kirjatentit lisääntyvät.

Silti kaikki on opiskelijan vika?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?