maanantai 22. heinäkuuta 2013

Järkeä tekijänoikeuslakiin!

18:16 MUOKS. Vaadittu 50 000 kannattajaa on saavutettu ja aloite näyttää pääsevän eduskunnan käsittelyyn! Jos aihe kuitenkin tuntuu tärkeältä ja et ole vielä ehtinyt allekirjoittaa, kannattaa se silti tehdä. Sitä ei nimittäin tiedä, että  montako Aku Ankkaa ja Kikki Hiirtä papereista vielä löytyy.

Menkääs viimeisetkin vipaleet allekirjotitamaan Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite, nyt on kiire! Aikaa on jäljellä enää huomisiltaan saakka, ja ääniä puuttuu pari tuhatta.

Eikö politiikka kiinnosta? Hei, ei oikeastaan minuakaan. Nyt puhutaan kuitenkin asioista, joilla on oikeasti vaikutusta useiden ihmisten elämään, ja vaikuttaminen ei enää voi olla tämän helpompaa! Kelatkaa, ei tarvitse raahautua sateessa äänestyskopille, kunhan käy kaivelemassa avainlukulistan ja klikkailee parista napista. Hommaan ei mene kuin puoli minuuttia.

Vai onko ensimmäinen mielikuvasi aloitteista rikolliset piraatit sortamassa artisteja ja vaatimassa, että kaiken pitäisi olla ilmaista? Olet väärässä. Aloitteen johdantoteksti tiivistää sen tavoitteet hyvin, jos koko ehdotusta ei jaksa lukea läpi:

"Esityksen pääasiallinen tavoite on korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista lailliseksi, vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Vakavampi tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja suuret vahingonkorvaukset. Tekijänoikeusrikoksista tuomittaisiin edelleen kaupalliseen tai laajamittaiseen tekijänoikeuksin suojatun sisällön jakamiseen syyllistyneet."


Meillä on itseasiassa parilla luennolla katsottu Youtubepätkiä.. Sekin on laitonta.


Itse pidän tärkeinä myös seuraavia kohtia ehdotuksessa;

" 1.4 Ylimitoitetut vahingonkorvaukset
Tuomioistuimet ovat 1.1.2006 voimaan tulleen tekijänoikeusuudistuksen jälkeen tuominneet lukuisia henkilöitä maksamaan mittavia vahingonkorvauksia tekijänoikeuksien haltijoita edustaville järjestöille. Vahingonkorvausvaatimusten perustana on ollut näiden järjestöjen laskelmat, joiden perusteella kullekin lataukselle on määritelty euromääräinen hinta, joka perustuu teoksen normaaliin jälleenmyyntihintaan. Laskelmat tekevät siis sen oletuksen, että jokainen lataus olisi aiheuttanut tulonmenetyksen järjestön edustamille artisteille. Oletusta on laajalti kritisoitu epärealistikseksi ja on jopa esitetty tutkimustietoa, jonka mukaan ilmaiseksi ladatut sisällöt ovat edistäneet maksullisten sisältöjen liikevaihtoa.

Mittavilla yksittäisiin henkilöihin kohdistuvilla vahingonkorvaustuomioilla on pyritty pelotevaikutuksen aikaansaamiseen, joka muistuttaa Suomen oikeusjärjestelmälle aiemmin vierasta amerikkalaistyylistä punitive damages -mallia. Punitive damages -korvauksissa vastaaja tuomitaan maksamaan kantajalle todellisuudessa aiheutuneiden vahinkojen lisäksi ylimääräistä korvausta, jonka tarkoituksena on pelottaa vastaaja ja muut potentiaaliset vahingontekijät noudattamaan lakia"







 "1.5 Opetus- ja tutkimuskäytön rajoitukset

Tekijänoikeusneuvosto teki 1980-luvulla päätöksen (vastoin omaa tulkintakäytäntöään ja esittelijän mielipidettä), jonka mukaan luokkahuoneissa tapahtuva opetus on tekijänoikeudellisesti teosten julkista käyttämistä. Päätöksen taustalla oli tekijänoikeusjärjestöjen halu päästä perimään maksuja kouluilta erityisesti audiovisuaalisten teosten käyttämisestä. Samalla kuitenkin mediataitojen opettamisesta tuli hyvin vaikeaa. Kaikkien AV-teosten käyttämiseen tarvitaan lupa, jota esimerkiksi mainoksien osalta ei ole saatavissa kuin pyytämällä sitä mainoksen tehneeltä mainostoimistolta. Samoin ulkomaisten aineistojen käyttäminen käännösharjoituksiiin tehtiin tekijänoikeusneuvoston päätöksellä pääosin laittomaksi.

Tieteellisen tutkimustyön kannalta tarkasteltuna nykytilanteen ongelma on, että vaikka internetistä olisi saatavilla helposti ja runsaasti ajantasaista tutkimusaineistoa, ei sitä saa periaatteessa käyttää, koska Suomen tekijänoikeuslainsäädännössä ei ole tutkimustoimintaa koskevaa poikkeusta. USA:ssa ja niissä EU-maissa, joissa on tutkimustoimintaa koskeva (laaja) poikkeussäännös, tutkijat ja tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat tutkijat ja yritykset ovat merkittävässä etulyöntiasemassa verrattuna suomalaisiin verrokkeihinsa. Tilannetta kärjistää vielä pieni kielialueemme: monista tutkimusaiheista ei löydy suomenkielistä materiaalia, vaan englanninkielinen internetin kautta löytyvä aineisto on tarpeen laadukkaan tutkimuksen edistämiseksi. Nykyisin voimassa oleva tekijänoikeuslainsäädäntö rasittaa siten myös suomalaista tieteentekoa ja innovaatiopotentiaalia" 




Kuvat otettu Järkeä tekijänoikeuslakiin -facebook-sivuilta.


torstai 18. heinäkuuta 2013

Tammerfors, Noux, Haltia, Heureka..

Eilen kotiuduimme takaisin Joensuuhun ennen puolta yötä. Ihan kiva reissu oli, tiiviistä aikataulusta huolimatta!

Maanantaiaamupäivä meni Tampereen kaupoissa kierrellessä. Kolmen maissa lähdettiin kohti Hotelli Siikarantaa.


tammerkoski


munkki
Käytiin Pyynikillä aamukahvilla..


heppakebab
..Ja Armaassa lounaalla. Tällä kertaa lihana oli hevosta.


armas


Siikarantaan saavuimme sopivasti päivälliseksi viiden maissa. Siikaranta on kokoushotelli, ja melko vaatimaton tasoltaan. Vierailumme aikaan sattui hotellissa pyörimään myös kesälukio, joten paikka tuntui vielä normaaliakin "koulumaisemmalta" kun käytävillä vilisi ruotsin- ja matikanluokkia.

siikaranta


Illalla käytiin vielä ennen nukkumaanmenoa kävelemässä pieni lenkki Nuuksiossa.

noux


noux1


merkki


tate


toteemi


mehtää

Tiistain ohjelmassa oli uusi Suomen luontokeskus Haltia ja jo mainitsemani Heurekan Body Worlds.
Pyyhälsimme Haltiaan aamulla heti sen auetessa, ja se oli melko nopeasti kierretty läpi. Kahden ja puolen euron opiskelijahinta ei tuntunut omasta mielestäni pahalta, sillä minusta paikka oli itseasiassa yllättävän hyvä. Olin nimittäin pessimistinä odottanut jotain paria täytettyä elukkaa, tylsiä infotauluja ja jotain valokuvia puista ja männynkävyistä. En kehdannut ihan kauheasti räpsiä kuvia vaikkei suoranaista valokuvauskieltoa kai ollutkaan.


valomaalaus


palleroiset


kuvajainen


tähtikartta


korppi


lattia
Lattialla oli interaktiivinen Suomen kartta, jonka avulla pystyi tutustumaan maamme kansallispuistoihin. Kartan reunasta käydään kävelemällä "nappaamassa" mukaan oma valorengas, ja sen kanssa kävellään johonkin kohti karttaa. Tämän jälkeen lähimmälle näytölle avautuu tietoa paikan lähellä olevista kansallispuistoista. Tai näin systeemi ainakin näytti toimivan, minun kärsivällisyydelläni kun ei mitään lattioiden käyttöohjeita lueta..


kolonen


jänöset


joutsen


joutsen2

Haltian jälkeen ajeltiin Heurekaan, siellä ei saanut ottaa kuvia lainkaan. Minä en ollut viitsinyt tutustua tähän Body Worlds -näyttelyyn etukäteen kovinkaan tarkasti ja tajusin vasta ovilla, että siellähän on siis ihan oikeita ruumiita näytillä! (Tosin heti tämän Ahaa-elämyksen jälkeen aloin miettiä, että paljonko siinä plastinoidussa ruumiissa nyt on sitten itse ihmistä enää jäljellä, jos sekä rasvat että nesteet on korvattu muovilla). Näyttely muuttui siis kertaheitolla kiinnostavammaksi!

Näytillä oli sekä eri elimiä (terveitä ja sairaita), että kokonaisia luurankoja joiden "päälle" oli jätetty eri asioita. Sai siis tutustua esimerkiksi erikseen lihaksistoon, verisuonistoon ja hermostoon. Omasta mielestäni hermot olivat erityisen kiinnostavia, niitä kun en ole koskaan ennen nähnyt luonnossa! Aikamoinen hermonippu se loppuunsa on, mikä selkärangankin sisällä kulkee.

Näyttelyyn toi oman säväyksensä myös se, että ruumiita oli aseteltu erilaisiin asentoihin, kuin taideteoksiksi ikään. Itseäni ei ällöttänyt yhtään ihmisen ihon alle kurkkaaminen ja elinten tutkailu, mutta taiteellinen puoli sai hiukan pohtimaan kuolemaan liittyvää etiikkaa. Vai mitä ajattelette sähkökitaraa soittavasta luurangosta, jolla on vain lihakset päällään? Tai nuoralla tanssivasta, tennistä pelaavasta tai Virtuviuksen mieheksi väännetystä ruumiista? Entä kahdesta toisiaan rakastelemaan asetellusta kalmosta? Ruumiiden lahjoittajat ovat halunneet luovuttaa ruumiinsa opetustarkoituksiin ja antaneet luvan käyttää niitä julkisessa näyttelyssä, joten ehkä kenenkään tahtoa vastaan ei sikäli ole hirveän radikaalisti rikottu. Ja ei kai kuoleman tarvitse aina olla niin arvokasta ja kuolemanvakavaa. Silti en voi olla miettimättä, että ovatko lahjoittajat ajatelleet aivan tämäntyyppistä julkista näyttelyä nimeä paperiin rustatessaan. Noh, eiväthän he toisaalta ole moisesta enää kärsimässä ja näyttelyssä ei mainittu kenenkään nimiä, eivätkä ihottomat ruumiit olleet muutenkaan tunnistettavissa.
Kiinnostavaa oli joka tapauksessa, miestä tosin meinasi kuulemma vähän inhottaa se keuhkojen ja munuaisten katselu ;)

Keskiviikkona kävimme vielä Serenassa pulikoimassa muutaman tunnin ennen reilun neljänsadan kilometrin ajomatkaa. Ihan kivaa oli sielläkin niin kauan, kunnes porukkaa (lapsia...) alkoi olla liikaa ja tunnelma Villivirrassa turhan tiivis.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Pieni kesälomareissu

navi


Meikäläiset lähtee tänään rokkia karkuun pariksi päivää Tampereelle! Tiedossa olisi yhdet rippijuhlat sunnuntaina, ja maanantaina matka jatkuu kohti Espoota ja Nuuksiota. Mitään varsinaista patikkareissua ei ole suunnitelmissa, ollaan vaan kaksi yötä Siikarannassa, käydään Haltiassa ja kävelemässä joku pieni lenkki. Serenassa olisi tarkoitus myös ehtiä käymään keskiviikkona ennen kotiin lähtöä, ja himppasen kiinnostaisi tuo Heurekan Body Words -näyttely..  Ei vaan taida aika valitettavasti riittää, sielläkin kun menisi kepeästi kokonainen päivä.


Mukavaa rokkia kaikille ilosaareen suuntaaville!

..Ja pitäkää peukkuja, ettei siellä Nuuksiossa joku hullu kaappari käy kimppuun.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Sekundäärilähteet, plagiointi, yleinen ahdistus ja pari hupikuvaa



Kandin teko on osoittautunut erään asian osalta luultua työläämmäksi, nimittäin lähteiden. Nyt kun ensimmäistä kertaa ihan oikeasti on tarkoitus opetella olemaan tarkkana asianmukaisten viittausten ja alkuperäisten lähteiden käytön kanssa, olen yllättäen törmännyt seuraavaan ongelmaan; suuri osa alan oikeista tutkijoista ei suinkaan noudata näitä sääntöjä! Törmään jatkuvasti sekundäärilähteisiin, ja pahimmillaan kolmannen tai neljännenkin käden lähteisiin. Turhauttavaa tässä on se, että tekstissä ei tietenkään vitisitä mainita kyseessä olevan ns. "toisen käden lähde" ja että alkuperäistä artikkelia ei ole luettu. Usein vieläpä käy niin, että kun viimein löytää sen (oletettavasti) alkuperäisen lähteen, se on maksumuurin takana. Todella raivostuttavaa, ja hidastaa kirjoittamista todella paljon.

Toinen asia mitä olen paljon miettinyt on plagiointi. On joitain asioita, jotka tuntuvat suorastaan itsestäänselvyyksiltä tai yleistiedolta, mutta joita en suinkaan ole täysin itse keksinyt. Voinko kirjoittaa tekstiini asian, jotka nyt vaan satun tietämään todeksi, vai pitääkö minun etsiä aina jokin "lähde" josta mukamas olen tiedon saanut? Voin vain kuvitella, miten vaikeaa on lähteä etsimään alkuperäislähdettä jollekin "Hiiri on nisäkäs." -tyyppiselle tiedolle..

Toinen mikä huolettaa on se, että joitakin asioita on tapana ilmaista aika pelkistetysti ja yksiselitteisesti. Voinko siis vahingossa plagioida jotakuta kun kirjoitan tietämättäni saman asian lähes täysin samoin sanankääntein? Pari kertaa olen myös törmännyt siihen, että olen ensin kirjoittanut hienosti omasta päästäni jotain miten transgeenisten eläinten hyvinvointia pitäisi tarkkailla tehostetusti ja blaa blaa, ja sitten kappas. Seuraavassa lukemassani artikkelissa onkin suositeltu aivan samaa ja lähes samoilla sanoin, joskin tietysti englanniksi! Niinpä jos siteeraan tätä artikkelia jonkun muun asian osalta, näyttää helposti siltä, että olen kopioinut sieltä myös tuon oman "oivallukseni". Ja vaikkein kyseistä lähdettä mihinkään käyttäisikään, silti tiedän, että joku muu on sanonut tämän ennen minua.

Loppujen lopuksi kaikki menee siihen, että minulla ei ole mitään omaa sanottavaa mistään, koska jokaisesta asiasta löytyy aina joku muukin joka on näin sanonut. Niinpä tekstini on aivan täynnä viitteitä ja ne omatkin oivallukseni menevät jonkun muun nimiin, koska en uskalla sanoa puolikasta sanaa heittämättä heti jotain lähdettä perään. Aina tietysti neuvotaan, että "jos asiaa tarvitsee yhtään edes miettiä, niin silloin lähde on mainittava".  Entä jos on tällainen hullu neurootikko joka etsii omille ajatuksilleenkin lähteet jälkikäteen, ihan vaan varmuuden vuoksi?


Loppukevennyksenä Trust me, I'm a "Biologist" Facebook-sivulta poimittuja hauskoja kuvajaisia. Tuolta on poimittu myös postauksen ensimmäinen kuva. (Ja ei, en edes yritä etsiä alkuperäislähteitä näille!)
 Samalla pitää myös suositella sateisten iltojen ratoksi sivua WTF, Evolution?. Hauskoja kuvia ja oivalluksia evoluution hulluista luomuksista!












Being alone too long?













Not sure I want Iridium in my cereal!




maanantai 8. heinäkuuta 2013

Toiset häät

Nyt on tämän kesän toiset häät takanapäin. Näissä häissä sain kunnian olla jonkin sortin "virallinen" valokuvaaja. Sääli etten voi laittaa kuvia tänne näytille, tuli nimittäin omasta mielestäni aika hyviä!
Päälläni oli jo edellisistä häistä tuttu pallomekko, mitäs sitä hyväksi havaittua vaihtamaan, varsinkin kun nämä kemut olivat täysin eri porukalla!


IMG_1624


IMG_1774


IMG_1772


IMG_1770


IMG_1775


IMG_1778


IMG_1777

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Turkiseläinten hyvinvointitutkimuksen puolueettomuus?

Suosittelen lukemaan tämän Nyt -liitteen artikkelin turkistarhausta koskevan lakialoitteen kaatumisesta, jos ette sitä vielä ole tehneet!

Eläinten hyvinvointi on juurikin sitä alaa mihin minä haluan ehkä joskus erikoistua ja työllistyä. Arvannettekin, että olen ollut nimenomaan näiden jutussa mainittujen Jaakko Monosen ja Leena Aholan opetuksessa. Siksipä en malta olla pariin juttuun kommentoimatta.

Ensiksikin täytyy mainita, että eläinten hyvinvointitutkimus todella on hyvin haastavaa. Kuten artikkelissa käy ilmi, ei ole mitään yksiselitteistä vastausta edes sille, mitä on eläinten hyvinvointi. Niinpä hyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa ja muissa julkaisuissa on tapana jo heti alussa määritellä, mitä hyvinvoinnilla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Erilaisia määritelmiä eläinten hyvinvoinnille on lukuisia, ja käsityksiä asiasta yhtä paljon kuin on meitä ihmisiä. Itse tykkään käyttää esimerkiksi seuraavaa mm. Donald Broomin edustamaa määritelmää; Eläimen hyvinvointi on sen subjektiivinen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta, joka on seurausta sen yrityksistä sopeutua ympäristöönsä.

Koska jo hyvinvoinnin määrittely on hankalaa, sen mittaaminen se vasta hankalaa onkin. Täysin arvovapaata tutkimusta aiheesta on mahdotonta tehdä, sillä vaikka tulokset olisivatkin numeerisilta arvoiltaan puolueettomia, johtopäätöksissä saattaa kuultaa läpi tutkijan oma arvomaailma. Siksipä onkin suositeltavaa lukea läpi aina koko tutkimusartikkeli ja tsekata läpi myös ne taulukot, ja vetää sitten omat johtopäätöksensä. On ihan ymmärrettävää, että asiantuntijoillakin on erilaisia mielipiteitä ja määritelmiä samoista asioista. Ikävää, mutta totta.



”Tieteentekijät vain tutkivat, eivät ota kantaa. Mutta kuitenkin lausuntonsa lopuksi Mononen ja Ahola ilmoittavat kantansa: ei ole tieteellisiä perusteluja sille, että tarhaus pitäisi kieltää. 
–   
Tutkijakaksikko, joka pitää eettistä pohdintaa tärkeänä, ei ota kantaa, koska se ei ole heidän tehtävänsä. Toinen kaksikko, joka sanoo kommentoivansa vain tiedettä, nimenomaan ottaa kantaa poliittiseen kysymykseen.”


 En ole Monosen ja Aholan antamaa raporttia lukenut, mutta jos nuilla sanoilla on asia todettu, niin se ei kyllä minun mielestäni ole mitenkään poliittinen tai eettinen kannanotto. Kyseessä on pelkkä toteamus, että heillä ei näilä tiedoilla ole perusteita tarhauksen kieltämiseen. Eikä sen kummemmin todennäköisesti sallimiseenkaan, kyseessä kun on enemmän eettinen kysymys. Olisi ollut tosin ihan fiksu veto proffilta tarkentaa, että eläinten hyvinvoinnin suhteen olisi kyllä varmasti parannettavaa ihan tieteellisten tutkimustenkin valossa, vaikka lähtökohtaiseen tarhauksen kieltämiseen perusteita ei löytyisikään.


” ”Ratkaisevaa ei ole se, millainen on kasvatusympäristö, vaan miten eläinyksilöt reagoivat ympäristöönsä.” 
Se tarkoittaa, että vaikka häkit olisivat miten pieniä tai olot niissä millaisia tahansa, nämä eivät sellaisenaan ole perusteita arvioida eläinten hyvinvointia.”


 Minun mielestäni se tarkoittaa sitä, että eläinten hyvinvoinnin kannalta olennaista on se, miten eläinyksilö itse kokee fyysisen ja psyykkisen tilansa. Että hyvinvoinnin mittareiden tulisi olla ennemminkin eläin- kuin ympäristöperusteisia; mitataan eläimen kokemaa kipua/tuskaa/kärsimystä/stressiä/mielihyvää, ei niitä häkin senttejä. Tarkoitus ei ole vähätellä ympäristöolojen merkitystä,mutta hyvinvoinnin arvioinnissa pitäisi keskittyä eläimeen ja siihen, miten se ympäristönsä kokee. Ei  siis vain ympäristöön.


” Tiedemaailman ulkopuolisen silmään tilanne tuntuu hullunkuriselta: Professori Jaakko Monosen johdolla tehdään Suomen johtavaa turkiseläinten tutkimusta, jota siteeraavat nimenomaan tarhauksen vastustajat. Toisaalta Mononen itse ei vastusta tarhausta."

En näe tuossa mitään hullunkurista. Kyseessä on tieteellinen ja (oletettavasti) puolueeton tutkimus, jota saavat tietysti siteerata ketkä hyvänsä. Asian kinkkisyydestä ja tulkinnanvaraisuudesta kertoo jotain jo se, että samaa tutkimusta voidaan helposti käyttää usein ihan kummin vain; joko tarhauksen vastustamiseen tai puolustamiseen.


” Sitten paljastuu jotain kiinnostavaa: yksi hankkeen rahoittajista on – turkistarhausala.
–   
Selviää, että turkisala on ollut mukana rahoittamassa useita tutkimuksia. Rahaa on tullut Suomen turkiseläinten kasvattajien liitolta sekä alan kansainvälisiltä järjestöiltä.” 

Tämä ei ole sinällään ollut mikään salaisuus, ja ainakin monilla meillä opiskelijoilla asia on ollut tiedossa. Itse sain luennolla sellaisen käsityksen, että rahoittajien kanssa nyt ei ole vaan varaa nirsoilla. Ymmärrän kuitenkin täysin, että hälyttävältähän tämä kuulostaa, vaikkei olekaan ennenkuulumatonta, että elinkeinoa koskevaa tutkimusta usein rahoittaa elinkeino itse. Sama tilanne koskee niitä nautoja ja muitakin eläimiä ja niiden hyvinvointia koskevaa tutkimusta, turkiseläimet eivät ole sinällään mikään poikkeus. Hienoa tietysti olisi, jos voitaisiin kieltäytyä ottamasta vastaan rahaa tällaisilta tahoilta.


” Onko jotain erikoista siinä, että professori on arvioimassa lakialoitetta, joka laiksi muuttuessaan lopettaisi sen nimenomaisen toimialan, joka osittain rahoittaa professorin työtä?”

Luulen myös, että olisikin saattanut olla ihan järkiveto kieltäytyä antamasta mitään lausuntoa aiheesta. Eihän tällainen hyvältä näytä.


” Löydän Suomen turkistarhaajien keskusliiton (STKL) julkaisusta Jaakko Monosen haastattelun. Hän on ollut juhlapuhujana Suomen turkistarhaajien vuosijuhlassa 2010. Siis tarhaajien kunniavieraana.”


Niin, koska tarhaajiakin oikeasti kiinnostaa eläinten hyvinvointi ja sitä koskeva tutkimus? Maatalousnäyttelyissäkin puhuu lehmien hyvinvointia tutkivaa porukkaa farmareille, jotka pitävät elukoitaan edelleen parressa.



Haluan korostaa, että minun mielestäni tieteellisen tutkimuksen pitäisi olla mahdollisimman läpinäkyvää ja avointa! On ehdottoman hienoa, että tällaisia asioita toimittajat jaksavat kaivella ja tutkia, ja että näistä asioista puhutaan! Pitää myös mainita, että Mononen itse selitti eräällä hyvinvointiluennolla, miten hieno asia tuo turkiastarhauksen kieltämistä ajava kansalaisaloite on ja miten hyvä on, kun syntyy keskustelua ja asia päätyy eduskuntaan saakka. Niinpä minun onkin vähän hankala hyväksyä kuvaa Pro-turkistarhauseläinkorruptiorääkkääjä-Monosesta, vaikka osin ihan aiheesta näpäytettiinkin. Noh, tämä todistaa vain sen, että en ole minäkään mikään arvovapaa ja puolueeton ihminen :D



PS. Olen maininnut tämän useasti ennenkin, mutta mainitsen vielä uudelleen jottei tule väärinkäsityksiä. En itse kannata turkistarhausta, puolestani sen voisi lopettaa. En kuitenkaan periaatteen tasolla tuomitse ajatusta tarhauksesta, jos eläinten olot saataisiin kunnollisiksi. Realistina olen myös sitä mieltä, että eläinten hyvinvoinnin parantaminen pitäisi olla ensisijainen tavoite, sillä koko alan kaataminen kertaheitolla ei tule onnistumaan ihan lähiaikoina.