maanantai 22. heinäkuuta 2013

Järkeä tekijänoikeuslakiin!

18:16 MUOKS. Vaadittu 50 000 kannattajaa on saavutettu ja aloite näyttää pääsevän eduskunnan käsittelyyn! Jos aihe kuitenkin tuntuu tärkeältä ja et ole vielä ehtinyt allekirjoittaa, kannattaa se silti tehdä. Sitä ei nimittäin tiedä, että  montako Aku Ankkaa ja Kikki Hiirtä papereista vielä löytyy.

Menkääs viimeisetkin vipaleet allekirjotitamaan Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite, nyt on kiire! Aikaa on jäljellä enää huomisiltaan saakka, ja ääniä puuttuu pari tuhatta.

Eikö politiikka kiinnosta? Hei, ei oikeastaan minuakaan. Nyt puhutaan kuitenkin asioista, joilla on oikeasti vaikutusta useiden ihmisten elämään, ja vaikuttaminen ei enää voi olla tämän helpompaa! Kelatkaa, ei tarvitse raahautua sateessa äänestyskopille, kunhan käy kaivelemassa avainlukulistan ja klikkailee parista napista. Hommaan ei mene kuin puoli minuuttia.

Vai onko ensimmäinen mielikuvasi aloitteista rikolliset piraatit sortamassa artisteja ja vaatimassa, että kaiken pitäisi olla ilmaista? Olet väärässä. Aloitteen johdantoteksti tiivistää sen tavoitteet hyvin, jos koko ehdotusta ei jaksa lukea läpi:

"Esityksen pääasiallinen tavoite on korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista lailliseksi, vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Vakavampi tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja suuret vahingonkorvaukset. Tekijänoikeusrikoksista tuomittaisiin edelleen kaupalliseen tai laajamittaiseen tekijänoikeuksin suojatun sisällön jakamiseen syyllistyneet."


Meillä on itseasiassa parilla luennolla katsottu Youtubepätkiä.. Sekin on laitonta.


Itse pidän tärkeinä myös seuraavia kohtia ehdotuksessa;

" 1.4 Ylimitoitetut vahingonkorvaukset
Tuomioistuimet ovat 1.1.2006 voimaan tulleen tekijänoikeusuudistuksen jälkeen tuominneet lukuisia henkilöitä maksamaan mittavia vahingonkorvauksia tekijänoikeuksien haltijoita edustaville järjestöille. Vahingonkorvausvaatimusten perustana on ollut näiden järjestöjen laskelmat, joiden perusteella kullekin lataukselle on määritelty euromääräinen hinta, joka perustuu teoksen normaaliin jälleenmyyntihintaan. Laskelmat tekevät siis sen oletuksen, että jokainen lataus olisi aiheuttanut tulonmenetyksen järjestön edustamille artisteille. Oletusta on laajalti kritisoitu epärealistikseksi ja on jopa esitetty tutkimustietoa, jonka mukaan ilmaiseksi ladatut sisällöt ovat edistäneet maksullisten sisältöjen liikevaihtoa.

Mittavilla yksittäisiin henkilöihin kohdistuvilla vahingonkorvaustuomioilla on pyritty pelotevaikutuksen aikaansaamiseen, joka muistuttaa Suomen oikeusjärjestelmälle aiemmin vierasta amerikkalaistyylistä punitive damages -mallia. Punitive damages -korvauksissa vastaaja tuomitaan maksamaan kantajalle todellisuudessa aiheutuneiden vahinkojen lisäksi ylimääräistä korvausta, jonka tarkoituksena on pelottaa vastaaja ja muut potentiaaliset vahingontekijät noudattamaan lakia"







 "1.5 Opetus- ja tutkimuskäytön rajoitukset

Tekijänoikeusneuvosto teki 1980-luvulla päätöksen (vastoin omaa tulkintakäytäntöään ja esittelijän mielipidettä), jonka mukaan luokkahuoneissa tapahtuva opetus on tekijänoikeudellisesti teosten julkista käyttämistä. Päätöksen taustalla oli tekijänoikeusjärjestöjen halu päästä perimään maksuja kouluilta erityisesti audiovisuaalisten teosten käyttämisestä. Samalla kuitenkin mediataitojen opettamisesta tuli hyvin vaikeaa. Kaikkien AV-teosten käyttämiseen tarvitaan lupa, jota esimerkiksi mainoksien osalta ei ole saatavissa kuin pyytämällä sitä mainoksen tehneeltä mainostoimistolta. Samoin ulkomaisten aineistojen käyttäminen käännösharjoituksiiin tehtiin tekijänoikeusneuvoston päätöksellä pääosin laittomaksi.

Tieteellisen tutkimustyön kannalta tarkasteltuna nykytilanteen ongelma on, että vaikka internetistä olisi saatavilla helposti ja runsaasti ajantasaista tutkimusaineistoa, ei sitä saa periaatteessa käyttää, koska Suomen tekijänoikeuslainsäädännössä ei ole tutkimustoimintaa koskevaa poikkeusta. USA:ssa ja niissä EU-maissa, joissa on tutkimustoimintaa koskeva (laaja) poikkeussäännös, tutkijat ja tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat tutkijat ja yritykset ovat merkittävässä etulyöntiasemassa verrattuna suomalaisiin verrokkeihinsa. Tilannetta kärjistää vielä pieni kielialueemme: monista tutkimusaiheista ei löydy suomenkielistä materiaalia, vaan englanninkielinen internetin kautta löytyvä aineisto on tarpeen laadukkaan tutkimuksen edistämiseksi. Nykyisin voimassa oleva tekijänoikeuslainsäädäntö rasittaa siten myös suomalaista tieteentekoa ja innovaatiopotentiaalia" 




Kuvat otettu Järkeä tekijänoikeuslakiin -facebook-sivuilta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?