torstai 31. lokakuuta 2013

Hölymmpöly


IMG_2798

Olen viime aikoina menettänyt hermoni rokote- ja homeopatiakeskusteluissa. Lisäksi menin liittymään Skepsiksen Facebook -ryhmään, mikä vitutti loppujen lopuksi vain lisää, sillä löysin sieltä paljon uutta hölynpölyä jota vastustaa (mm. MSAS -analyysit)!

IMG_2820

IMG_2797

Lisäksi olen potenut jotain käsittämätöntä maailmantuskaa, jonka seurauksena liityin luuytimenluovuttajarekisteriin (liity sinäkin!) ja harkitsen vakavasti alkavani lajittelemaan metalli- ja lasijätteet erikseen. Taloyhtiössämme ei ole näille keräysastioita, joten roskat joutuu viemään kauemmas (..autolla..), mutta jos sen yhdistää aina laitakaupungille suuntautuvien kauppareissujen kanssa? Ja ostaa ittelleen suklaata palkkioksi vaivannäöstä ja purkkien säilyttelystä?

IMG_2790

IMG_2821

IMG_2833

IMG_2825

maanantai 21. lokakuuta 2013

Aherrusta

Nyt on "syysloma" (eli miehen itseopiskeluviikko ja minun..noh, viikko jolloin ne vähäisetkin luennot on mystisesti peruttu) takana, ja lumikin jo maassa. Opiskelut etenevät laiskasti, mutta kuitenkin.

IMG_2778

Olen tässä tajunnut, että kandiseminaareihin ilmoittautuminen oli virhe. Tietysti siellä lähestytään tutkielman terkoa ihan alusta lähtien ("no oottekos miettiny aiheita että mistä voisitte tehä?"), mutta minä kuvittelin, että meille pidemmällä oleville olisi sitten tarjolla jotain omia tavoitteita tai mahdollisuus luettaa tekelettä opettajilla...

IMG_2781

Kaiken huippu on kuitenkin se, että tämäkin homma meni taas ryhmätöiksi (olen vissiin pari kertaa maininnut, että vihaan ryhmätöitä). Meidät jaettiin pienryhmiin, ja tarkoitus on siinä sitten tukea toisia kirjoittamisessa, tapailla ja kaikkea kivaa. Harmi vaan, että en minä ainakaan saa omaa tuotostani edistymään jos samalla pitää lukea viiden muun ihmisen (aivan eri vaiheessa olevia) yritelmiä ja antaa näille neuvoja. Homma voisi toimia korkeintaan parisysteeminä ja mielellään siten, että aiheet olisivat edes samansuuntaisia.

IMG_2769

Noh, se hyöty seminaarikurssista sentään on, että kirjoittamiseen tulee kyllä vauhtia, koska haluan hypätä äkkiä pois tästä junasta! Tai ei tässä niinkään ole edes enää kirjoittamisesta kyse, vaan parista veemäisestä lähdesotkusta joita en vaan ole jaksanut lähteä selvittämään. Mutta kyllä se tästä taas lähtee!

IMG_2771

IMG_2773

Kuvat parin viikon takaa Patvinsuolta, Suomunkierrolta.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Kannatti odottaa

Haa!

Joku ehkä muistaa, kun joskus viime vuonna pohdiskelin sopivia aamukahvikuppeja ja päädyin lopulta hankkimaan kolme kipaletta Marimekon Oivia.


Mutta pitäähän kahvikuppeja olla enemmän kuin kolme! (Siis tuollaisia isompia, ei niin "vieraskuppeja") Ongelmana oli vain se, että erilaisia mustavalkoisia kuoseja ei ollut näihin kahvallisiin mukeihin tarjolla enempää,  ja se pilkkuversio ei jostain syystä sytyttänyt.

Mutta nyt niitä on! Kävin tänään pitkästä aikaa kaupungilla (piti ostaa miehen siskolle muotovaahtoa), ja huomasin Marimekon liikkeen ohi kävellessäni, että sinne on ilmestynyt uusia astioita. Kotona surffailin heti Marimekon sivuille, sieltä löytyikin seuraavia ihanuuksia;

Sääpäiväkirja -muki. Sopis just eikä melkein tuonne meidän komeroon! Samoin tämä Kuusikossa;


Kuvat Marimekko


Kyllähän nuista nyt toinen on ainakin hankittava. Mieluiten molemmat.

Nyt kun päästiin pitkästä aikaa näihin haluamisiin, niin esitellään nyt loputkin pakkomielteet. Kaikki jotka vähänkään joskus vilkaisevat jotain sisustuslehteä tai -blogia tietävät jo varmaan by Nordin, ja näiden eläinaiheiset tyynyt. Itse olen ylläripylläri ihastunut tähän susiversioon;


Kuva: Occa-Home


Lisäksi by Nordilla on lakanoita. Näistäkin olisi aika mahtavaa saada pari!







Kuvat: LifestyleNordic -blogi, Sisustus idea.
 
 
Sinällään tämä opiskelijan köyhähkö rahatilanne on ihan hyvä juttu, etten todellakaan pysty tekemään mitään sadan euron tuiki tärkeitä tyyny/pussilakana -heräteostoksia. Sinällään taas ihan huono, että ei kyllä pysty tekemään mitään muitakaan ostoksia (Totta puhuen alkaa tuntua, että tuo reilu parisataa euroa joka jää käteen vuokran jälkeen ei enää meinaa riittää edes ruokaan. Ja ei kun vaan hinnat nousee...). Onneksi on kuitenkin veronpalautukset ja Klarnan osamaksu olemassa, voi nimittäin olla, että jotain näistä tulee hankittua vähän omaksi joululahjaksi :) (Joulu mainittu! Lupaan silti, että varsinainen höyrötys ja fiilistely alkaa vasta marraskuun lopulla.)

Hyvää viikonloppua kaikille!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Alkuviikosta selvitty

Helou, elossa ollaan! Selvisin maanantaista ja eläinkoe-esitelmästä, en kunnialla mutta kuitenkin. Enkä edes ottanut vakavasti harkitsemiani paria rohkaisuryyppyä aamulla (ei maistunut, koska edellisiltana vedin kauhuuni useamman lasin viiniä), hyvä minä! Lähinnä paperista lukemiseksihan se esitelmöinti meni, ja totaalijäätyminenkin sattui yhden kerran. Parempi kokemus kuitenkin kuin edellinen.

IMG_2679

Tutkimukseni ja esitelmäni aihe oli koirien ja kaniinien kasvattaminen kuuloetäisyydellä toisistaan, ja kuinka tämä mahdollisesti vaikuttaa kanien stressivasteisiin. Noottia tuli monesta asiasta, mm. siitä, että eivät ne koirat ole äänekkäitä kuten minä ilmeisesti luulen (No öö, sitten tutkimuksen tulos varmaan on, että koirien ja kanien kasvattaminen kuuloetäisyydellä toisistaan ei aiheuta kaneille stressiä? Ei tutkimuksista aina saada ulos sitä tulosta mitä on odotettu). Ja että olenkohan minä nyt ollenkaan älynnyt, että myös verinäytteiden otto stressaa eläimiä ja nostaa stressihormonitasoja (No siksihän meillä on se kontrolliryhmä?). Olin siinä sitten niin lukossa etten osannut puolustaa itseäni, mikä harmittaa näin jälkeenpäin. Mutta ei se kai auta märehtiä, pääasia että homma on ohi.

Luontokonttaustakin tuli taas viikonloppuna harrastettua, partion tiimoilta tällä kertaa. Kohteena oli Ala-Koitajoki.

IMG_2699


IMG_2675


IMG_2680


IMG_2674


IMG_2710


IMG_2704


IMG_2721


IMG_2719


IMG_2722


Saahan nähdä, tuleeko seuraavanakin viikonloppuna lähdettyä rypemään (ei tosin partioporukan kanssa). Vähän oli nimittäin puhetta, että pitäisikö käydä lauantaina kiertämässä Patvinsuolla yksi viidentoista kilsan lenkki. Siinä mielessä syksy on ihan parasta ulkoiluaikaa, että ötökät ovat jo poissa ja ei tule liian kuuma. Eikä tuo reippailu pahaa tee, sillä syksy on jostain syystä herättänyt minussa myös hirveän suklaa- ja sohvallanyhväyshimon. Nolottaa ihan myöntää, että olin eilen ihan riemuissani saadessani tekstarin, että Jazz – tanssi on siltä iltaa peruttu. Mutta ehkä tämä fiilis on vaan väliaikaista!

perjantai 4. lokakuuta 2013

Keltainen ahdistusilta


...Keltainen siksi, että tuo olkkarin lampun valo on vaan niin tautisen grillaava ja täällä on siksi oikeasti ihan keltaista. Ja ulkona ihan pimeää.

IMG_2637


Opin tässä pari päivää sitten Heijastuspinnan Marialta uuden sanan, huijarisyndrooma. Mistään tautiluokituksesta löytyvästä "oikeasta" sairaudesta ei ole kyse, mutta selvästi omaksi ilmiökseen tunnistettavasta asiasta kumminkin. Ja minä taas kerran ihan oikeasti luulin, ettei kovinkaan moni ihminen jaa näitä samoja tuntemuksia (miksei siitä teini-iästä ole vieläkään onnistunut oppimaan, että koskaan ei oikeasti ole yksin ongelmiensa kanssa. Aina on ihmisiä jotka käy läpi niitä samoja tunteita ja ymmärtää).  Siis ettei monikaan tunne samalla tavalla itseään täydeksi huijariksi ja tuurilla seilaajaksi omissa opinnoissaan ja töissään. Tai ettei kukaan muu joudu pelkäämään, että milloin opinnot lopultakin tyssäävät kuin seinään, kun jokin ylitsepääsemätön este ilmestyy ja enää ei vaan voi suoriutua pelkällä moukan tuurilla ja esittämällä että osaa.


IMG_2660

Mähän olen manannut täällä blogissakin jo pari vuotta, miten ensi vuosi on aivan varmasti se, jona lopultakin joudun myöntämään älyllisen vajavuuteni ja kyvyttömyyteni tämän tutkinnon suorittamiseen. Ja tietenkään en tosiasiassa osaa lämmetä tuolle huijarisyndrooma -termillekään, sillä enhän minä ole mikään lahjakas nuori nainen, vaan mä olen tietysti se joka ihan OIKEASTI onnistuu huijaamaan! :D On maailman ristiriitaisinta uskoa näihin juttuihin päänsä sisällä ihan oikeasti, ja samalla tiedostaa itsekin se, miten älyttömältä moiset jutut kuulostaa.

IMG_2670


 Erityisesti siksi tämä kaikki pyörii mielessä nyt, kun maanantaina olisi edessä eläinkoesuunnitelman esittely ja kahden muun esitelmän opponointi. Englanniksi, kuinkas muutenkaan. Kaikki muut opiskelijat on jotain miljoonannen vuosikurssin opiskelijoita, osa jo valmistuneita (haluavat käydä tämä kurssin jotta saavat oikeuden suunnitella eläinkokeita) ja monen esitelmä on tehty ihan oikean eläinkokeen pohjalta. Ja minä olen siellä nuorimpana säheltämässä ja esittelemässä tankerorallienglannilla jotain itse keksimääni räpellystä. Päässä vilisee kauhukuvia siitä, miten opponentit kysyy multa jotakin, enkä ymmärrä edes kysymystä, saati että osaisin vastata. Tai että multa opponenttina odotetaan jotain järkeviä kysymyksiä. Kaikkihan on toki pelkkää harjoitusta ja leikkiä, mutta silti.

IMG_2634


Oi miksi, miksi sitä pitää olla ihmisen näin kauhuissaan tällaisista eto asioista? Ihan kun ei maailmassa olisi suurempiakin huolenaiheita ja kärsimyksiä, jotka voivat jonain pahana päivänä sattua omallekin kohdalle. Tavallaan pitäisi kai olla kiitollinen, jos suurin kauhunaihe elämässä on parinkymmenen minuutin esitelmöinti (ja itsensä julkinen nolaaminen krhmn...) muutamalle tutkijalle ja opiskelijalle?