perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulujoulujoulu ja vähän ehkäisyasiaa

Joulu se vaan lähestyy! Sain tänään lähetettyä viimeisimmän (ja toivottavasti leipätekstin osalta viimeisen) kandiversion ohjaajalle. Kieliopissa on vielä viilaamista, mutta sekin on jo paljon jos ei enää tarvitsisi kajota mihinkään muuhun.

IMG_3214

Kouluhommien lisäksi meillä on vietetty joulua täällä jo ihan täyttä häkää. Aatonaattona lähdetään sukuloimaan, joten pitäähän sitä kuusta ehtiä katsomaan täällä kotonakin.


IMG_3217


IMG_3269


IMG_3251

IMG_3224


IMG_3265

Mutta nyt tähän jonkun mielestä ehkä vähän henkilökohtaisempaan aiheeseen. Mulle nimittäin asennettiin muutama päivä sitten ehkäisyimplantaatti. Implantaateista ei mielestäni puhuta hirveästi eikä niistä löydy yhtä paljon tietoa ja käyttäjäkokemuksia kuin vaikkapa yhdistelmäehkäisypillereistä. Niinpä päätin kirjoitella vähän omasta kokemuksestani, jos siellä ruudun toisella puolella joku vaikka painiskelee näiden samojen juttujen kanssa.

Miksi päädyin implantaattiin? Olen syönyt monta vuotta yhdistelmäehkäisypillereitä. Hajamielisenä stressierkkinä olen kuitenkin pelännyt unohduksia lähes kuollakseni. Parhaassa tapauksessa olen epäillyt sitäkin, onko ottamani nappi nyt aivan varmasti mennyt kurkusta alas ja mahaan asti, vai onko se sittenkin voinut tipahtaa siihen vichypulloon josta otin hörpyn? Tai entä jos muistan väärin ja jätin napin vaan johonkin pöydän reunalle, enkä syönyt sitä? Käyttäjän inhimillisistä mokista riippumaton ehkäisymenetelmä siis kiinnosti kovasti. Viimeinen vahvistus pillereistä luopumiselle tuli kuitenkin viime kevään Kreetan reissua seuraavalla päivystysreissulla. Vaikkei mitään veritulppia löytynyt, asia jäi kaihertamaan ja halusin luopua estrogeenivalmisteista.

Implantaatin asennus oli helppo ja nopea homma. Ei-hallitsevan käden hauiksen sisäsivun iho putsattiin ja puudutettiin, jonka jälkeen lääkäri sorvasi implantaatin ihon alle pakkauksen mukana tulevalla laitteella. Puudutus sattui vähän, mutta uskokaa kun sanon, ettei kipu ollut lähelläkään sietämätöntä! Minua ei ole koskaan aiemmin puudutettu muualla kuin hammaslääkärissä, ja voitte kuvitella millaiset fiilikset neulakammoisella oli kun lääkäri siinä pohti ääneen, että "pitää varmaan ottaa isompi neula. Tää puudutushan tässä tuntuu kaikkein ilkeimmältä sitten...". Kuvittelin tietysti vähintään jotain kuolemantuskia joita ei kestä itkemättä ja rimpuilematta, mutta loppujen lopuksi kipu ei ollut juuri rokotuskipua pahempi (mikä sekin oli mulle vielä viime vuonna kauhistus). Itse implantaatti asennetaan jäätävän kokoisella neulavehkeellä, mutta se ei tuntunut yhtään miltään puudutuksen jälkeen.

Nyt käsi on ollut kipeä pari päivää. Ei mitään kamalaa, mutta tiettyjä liikkeitä kun tekee niin vähän nipistää. Asennuskohtaan tuli pienet mustelmat ja rupi, ja nyt vain toivotaan ettei mitään superkamalia sivuvaikutuksia ilmene! Seerumin lääkepitoisuuden pitäisi olla korkeimmillaan viimeistään kahdessa viikossa, minkä jälkeen se alkaa laskea ja tasoittuu tietylle tasolle. Eli jos jotain oireita tulee (tänään on vähän huimannut) niin kyllä mä niitä aion sisukkaasti kestää ja katsella useaman viikon! Aika luottavaisin mielin mennään, mun superkroppa on yleensä aika sopeutuvainen tapaus. Raportoin lisää sitten parin kuukauden päästä :)
 
IMG_3274


IMG_3277

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?