keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Hyvää uuttavuotta!

Meillä vaihtuu vuosi tällä kertaa kaupungissa, ohjelmassa ensin That's It! Cabaret -esitys Sotkussa ja sen jälkeen yöbrunssi King's Crownissa.

IMG_6301



IMG_6297

Mennyttä vuotta en taida kummemmin alkaa muistelemaan. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

maanantai 29. joulukuuta 2014

Pyhäkuulumiset

Joulu lienee mennyt hyvin silloin, kun kameran muistikortilla on vain pari kuvaa pyhien ajalta?

IMG_6184


IMG_6199

Siinäpä ne. Ei varmaan tarvitse sen kummemmin avata, että mistä se joulunvietto koostui? Ruoasta, nukkumisesta ja saunomisesta, tietysti. Lahjojakin jaettiin, oma saaliini oli mukavan kirjaisaa ja sukkaisaa! Ei tavitse miettiä, että mitä sitä lukisi ensi vuonna.

IMG_6204

Kissatkin saivat osansa paketeista, ensin vanhempieni luona ja tänään vielä kotona Kuopiossa, kun matkahuolto toimitti taas tilaamani laatikollisen kissanruokaa. Tällä kertaa olin tilannut sapuskoiden lisäksi tiivistetystä kissanmintusta valmistettuja leluhiiriä, ja niistähän mirrit riemastuivat! Ainakin Mimmi paljastui täysnarkiksi;

IMG_6240


IMG_6224


IMG_6256


IMG_6284

Paju sen sijaan suhtautui hiiriin huomattavasti epäluuloisemmin...

IMG_6286


IMG_6268

Kävimme aamulla myös välipäivien alennusmyynneissä pyörimässä. Rättikaupat saivat tällä kertaa jäädä, sillä tavoitteena oli ostaa moelmmille jo jonkin aikaa haaveena olleet lumikengät. Kumpikaan meistä ei ole aiemmin lumikenkäillyt, ja kieltämättä eto muovi/alumiinirihvelien huimat hinnat tulivat vähän yllätyksenä. Lisäksi halvimmissa (< 90€) kengissä ei ollut yhdessäkään kantapäätä kohottavaa nousutukea/rautaa, ja siteet olivat kehnot. Niinpä ostimme pitkin hampain Intersportin halvimmat kriteerimme täyttävät lumikengät, alennuksessa 99€/pari.

IMG_6289

On se vaan hullua miten tuo muovi kuluttajalle maksaa, materiaaliensa puolesta kun yhden tuollaisen monon valmistaminen ei kovin montaa euroa tee. Vaan jospa nuo nyt kestäisivät. Ja nythän tässä pitää sitten vaan ahkerasti alkaa lumikenkäilemään! Lumikengätkin ovat varmasti vähän sellainen ostos, joka monella jää varaston pohjalle pölyttymään.

Ja noh, pitäähän se myöntää ettei sieltä kaupoilta pelkkien lumikenkien kanssa poistuttu. Välineurheilijan piti tietysti hankkia myös lumikenkäilypipo ja -takki.

IMG_6213


IMG_6214


IMG_6217

Jotta ei kun menoksi.

tiistai 23. joulukuuta 2014

Aatonaatonaatto

Tänään lähdemme matkaamaan taas kohti koti-Karjalaa ja joulunviettoa. Vaikka onhan sitä vietelty vähän täällä Kuopiossakin, kuusen, kynttilöiden ja tv:n valossa höntsäillen.

IMG_6108


IMG_6112

Bongasiko joku uuden mauttoman sisustuselementtini? Tässä lähikuvaa;

IMG_6084

Jyrsijä/päästäis&kontiais -taulu! Tarkoitus ei ole mitenkään mässäillä kuolleilla eläimillä, mutta kun näitä nyt on, niin miksei niitä voisi pitää vaikka hyllyssä...


IMG_6152


IMG_6139


IMG_6131

Ja sitten se telkkupuoli. Viime vuonna joulun alla maratoonattiin Twin Peaksia, tännä vuonna työn alla on ollut The X-Files. Itse en katsonut X-Filesia lapsena, mutta muistan sen pelottavan tunnarin todella hyvin!

IMG_6157


IMG_6161

Mutta ei kai se auta kun lähteä ajelemaan tuonne jouluruuhkaan, rauhallisia pyhiä kaikille!

perjantai 19. joulukuuta 2014

Melkein loma, ja opiskelupohdintaa.

Se olis sitten viimeinkin loma. Tai noh, maanantana pitää vielä mennä ottamaan muutamat verinäytteet, mutta muuten. Olen viimeksi ollut "lomalla" varmaan viime jouluna, joten ihan kiva kun saa viimein nukkua pitkään useampana yönä putkeen. Samalla voi alkaa henkisesti valmistautua ensi vuoteen, joka tuntuu taas ihan kauhealta pelottavalta möröltä näin etukäteen (sanon tämän varmaan joka jumalan vuosi...).

IMG_6030

IMG_6052

Gradu pitäisi saada keväällä valmiiksi ja mielellään myös tutkintoja ulos, mikä tarkoittaa sitä, että se saatanan ruotsi pitäisi päästä läpi. Minulla olisi niin paljon ragetettavaa tästä ruotsiasiasta, mutta en edes jaksa alkaa avautua (No vähän avaudun. Esim. mitä vittua sekin on, että yliopistoruotsissa läpipääsypisteraja on 60% ja AMK:laisilla alle 50%? Ja muutenkin amiksilla tuntuu olevan paljon helpompaa. Ja miksi minun pitää maksaa jotain vitun materiaalimaksuja joka saatanan kielikeskuskurssista. Käyttäisivät Moodlea! Ja miksi niitä uusintatenttejä on vain kerran puolessa vuodessa, onko se edes laillista?!). Keväällä pitäisi pitää myös niitä pelottavia seminaareja ja alkaa selvitellä jatko-opiskeluasioita ryhmän johtajan kanssa. Ja jatko-opiskelu se vasta pelottaakin.

IMG_5959


IMG_6021


Jos ja kun haluan tutkijaksi, jatko-opiskelu on oikeastaan ainoa tapa edetä asiassa (ellei onnistu saamaan töitä yritysmaailmasta, siellä vissiin palkkaavat myös pelkkiä filosofian maistereita). Olen kuitenkin jumalattoman epävarma omista kyvyistäni ja taidoistani, ja pelkään haukkaavani aivan liian suuren palan jos lähden tekemään väitöskirjaa. Varsinkin, kun olen liikenteessä pelkällä biologitaustalla! Olen survoutunut nyt biokemistien ja biotieteilijöiden tontille, ja se väkisinkin näkyy tietämättömyytenä joistakin perusasioista ja tekniikoista. Lisäksi jatko-opiskelijana joutuisin luonnollisesti julkaisemaan artikkeleita ja pitämään vähintäänkin posteriesityksiä jossain kissanristiäisissä. Ei oikein sovi tällaiselle sisäänpäin kääntyneelle kielitaidottomalle introvertille, eh?

IMG_5975
Itsenäisyyspäivän herkut

IMG_5976


Mutta ei auta itku markkinoilla, haluan ehdottomasti olla mukana tekemässä tiedettä, ja toisaalta taaksepäinkään ei enää sujuvasti pääse; minusta ei saa enää tekemälläkään mitään ekologia tai ekotoksikologia, liian paljon on unohtunut ja liian paljon puuttuu kursseja. Tässä on vaan kyse isoista ja pelottavista asioista tällaiselle peräkylän tytölle, jonka vanhemmista tai isovanhemmista ei ole kukaan käynyt edes lukiota. Jostain pitäisi siis kaivaa se itsevarmuus ja luotto siihen, että eivät ne muutkaan tiedemiehet ja -naiset ole mitään yli-ihmisiä.


IMG_5986

IMG_5988




lauantai 6. joulukuuta 2014

Hendigoa tukkaan. Hiusten kasvivärhäys 2.

Olen värjäillyt hiuksiani pelkällä hennalla ja indigolla nyt yli puoli vuotta, joten on pienen tilannepäivityksen paikka.

Protokolla on pysynyt samana kuin aiemmassa postauksessani;

hennailu

Värit olen tilannut Pienestä tuoksukaupasta, ja kerran myös Hennaboylta kun tuoksukauppa oli lomalla. Väreissä on jonkin verran eroja vaikka ostaisi samaa merkkiä samasta paikasta; joillakin hennoilla tulee oranssimpaa jälkeä, toisilla hyvinkin punaista. Indigoissa jotkut värit taittavat enemmän vihreään kuin toiset (vihreys tosin katoaa parissa päivässä, väri vissiin hapettuu tmv.). Kerran sattui sellainenkin indigo, joka haalistui voimakkaasti heti ensimmäisessä pesussa.

Juurikasvua/haalistumista joutuu värjäilemään piiloon noin kerran kuussa, eli aika samaan tahtiin kuin muillakin hiusväreillä.Väriä irtoaa jonkin verran  shampoopesujen yhteydessä, ja itse pesenkin hiukset shampoolla vain tarpeen vaatiessa (eli pari kertaa viikossa). Myös hiuksia harjatessa harjaan ja käsiin jää usein väriä, mutta esimerkiksi tyynyliinat pysyvät mystisesti puhtaina.

Ärsyttävimpiä puolia hendigovärjäyksessä on värin tarttuminen ihoon, erityisesti niskaan tarttuu väriä useamman päivän ajan värjäyksen jälkeen! Hiukset myös löyhkäävät suunnilleen viikon ajan aina kastuessaan indigolta. Ja tietysti värjäykseen kuluu aikaa useita tunteja, mutta siihen tottuu nopeasti. Nämä kaikki huonot puolet ovat kuitenkin omasta mielestäni melko pientä siihen nähden, että henna ja indigo ovat hyvin turvallisia ja hellävaraisia värejä.

Väri pysyy omissa hiuksissani todella hyvin, ja useampaan kertaan värjätyt kohdat eivät ehdi haalistua yhtään ennen seuraavaa värjäystä. Ja yhä edelleen jaksan joka kerta yllättyä siitä, miten musta se värjäystulos on. Usein kuulee sanottavan ettei kasviväreillä voi saada aikaan radikaalia muutosta omaan hiusväriinsä, mutta ainakin minun kohdallani se näyttää onnistuvan. Salaisuus on ilmeisesti juuri tuo kaksiosainen värjäys, jossa vaaleat hiuksen värjätään ensin "tummiksi" hennalla, minkä jälkeen vasta laitetaan indigo  vaikuttamaan. Luontaistuotehippikaupoissa myytävät valmiit mustat kasvivärit ovat yleensä seoksia hennasta ja indigosta (ja pahimmillaan vielä niistä samoista synteettisistä myrkyistä kuin markettiväritkin...), jolloin tulos on vaaleassa tukassa lähinnä punaruskea. On siis helpompaa ja halvempaa ostaa pussillinen "raakaa" tavaraa, kuin maksaa valmiista kertakäyttöpurnukoista.

Summa summarum, olen todella tyytyväinen. Monen mielestä tämä touhu voi olla turhan sottaista ja vaikeaa (hiuksetkin ovat kaikkea muuta kuin sileät värjäyksen jäljiltä...) mutta itse en ole turhan mukavuudenhaluinen tai täydellisyyshakuinen näissä tukka-asioissa. Hendigovärjääminen sopii siis kaltaisilleni ihmisille, jotka eivät halua muuttaa hiusväriään kovin usein, eivätkä ole mitään hiustenlaittofriikkejä. Esimerkiksi päivittäinen muotoilutuotteiden ja pesuaineiden käyttö varmasti saisi värin haalistumaan todella nopsaan.

IMG_5971a
Verekseltään värjätty tukka pääsi työpaikan naamiaispikkujouluihin eilen. Tapani mukaan en jaksanut laittaa sitä mitenkään, löyhöttäköön auki vaan!

lauantai 29. marraskuuta 2014

Eilen oli suuri päivä

Keltään ei varmaan jäänyt huomaamatta, että kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista meni eilen läpi eduskunnan äänestyksessä? Asiasta tullaan toki äänestämään vielä suuressa valiokunnassa ja uudelleen eduskunnassa, mutta eilinen äänestys oli valtava erävoitto niin tälle kyseenomaiselle kansalaisaloitteelle, kuin kansalaisaloitteille vaikutuskeinona ylipäätään. Ne siis ihan oikeasti saattavat mennä joskus läpi!


Torstaina pidin tietysti kisakatsomoa euduskunnan täysistunnosta, jossa aloitteesta kiisteltiin keskusteltiin.


Muutenpa tänne kuuluu sitä samaa mitä ennenkin. Päivän kuluvat töissä ja illat sohvalla koomaillessa. Marraskuun synkkyys tarttuu väkisin vähän mieleenkin; aamut ovat aivan kamalia eikä iltaisinkaan ole erityisen energinen olo. Eli saisi se ihan "oikea talvi" ja kirkas pakkastaivas pikkuhiljaa jo tulla, minä olen täällä jo valmiina uuden hienon duffelini kanssa...





Tilasin takin Duffle Coats UK:sta ja se saapui kotiovelle parissa viikossa. ..Ja oli tietysti väärän kokoinen! Eli ei kun palautukseen (25€ maksoi se lysti) ja vaihto paria kokoa suurempaan. Duffle Coats UK:n sivuilla ilmoitetaan mitat takkien rinnanympärykselle, käsivarrelle ja pituudelle, mutta ei lantiolle. Ja niinhän siinä kävi, että muuten sopiva takki ei sitten mennytkään kiinni lantion kohdalta. Mitoissa nähtävästi oletetaan, että rinnanympärys ja lantio ovat suunnilleen samansuuruiset. Vaihto sujui kuitenkin ongelmitta, ja nyt on minulla kiva (ja toivottavasti lämmin) punahilkkanuttu talveksi.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Kuulumissii savonmaalta

Se olis sitten marraskuu ja pyhäinpäivä. Tänään tuli jo vähän joulukin mieleen kun ensin reippaili ulkona pikkupakkasessa, ja saapui sen jälkeen kotiin lämmittämään glögiä ja syömään puolukkajuustokakkua.

IMG_5864


Töissä hommat sen kun jatkuu, koko ajan tulee uutta selvitettävää, lisää eläimiä ja lisää hommia. Vielä minua ei ole potkittu pois projektista, vaikka graduuni tuleva data alkaa olla aika hyvin kasassa. En kyllä pistä hommien jatkumista ollenkaan pahakseni, on nimittäin aikas mahtava tunne kun pystyy elämään ilman järjetöntä stressiä rahojen riittämisestä ja ostamaan tarpeellisia asioita ilman kuukausien säästämistä. Joku viikko sitten sain esimerkiksi hankittua ensimmäiset verhot tähän kämppään;


IMG_5880

Uutta talvitakkiakin odottelen kuumeisesti postista, toivottavasti natsaa... Tässä kyllä huomaa hyvin myös sen, miten sitä rahaa ei loppuunsa jää säästöön vaikka saisikin kuussa muutaman satasen enemmän. Aina sen tulee kuitenkin törsänneeksi johonkin.

On tuossa työhommassa kyllä yksi huonokin puoli. Joudun ilmeisesti ihan oikeasti jossain vaiheessa pitämään seminaariesityksen siitä, mitä olen saanut aikaiseksi (thesis summary). Ihanaa. Onko olemassa mitään pahempaa mahdollista esiintymistilannetta, kuin pitää vieraalla kielellä esitystä aiheesta, josta itse tiedät vielä minimaalisen vähän, ja josta tieteen asiantuntijoista koostuva kohdeyleisösi tietää kaiken? Sitähän minäkin. Tästä asiasta tullaan vielä itkemään monet itkut, tällä hetkellä olen vielä jonkinlaisessa kieltämystilassa.

IMG_5872


IMG_5869


IMG_5859


IMG_5889

Mutta nyt ruoanlaittoon ja sytyttelemään kynttilöitä, tunnelmallista pyhäinpäivää kaikille!

IMG_5905

IMG_5900




perjantai 10. lokakuuta 2014

Uimapukukierros!

IMG_5833

Ostinpa sitten tämmösen. Olen tuskaillut näiden uikkariasioiden kanssa jo pitkään, mistään kun ei tunnu löytyvän kunnollisia bikineitä tai uikkareita. Siis sellaisia, joissa voi oikeasti uida ilman että ne lähtevät päältä. Sellaisia, joissa tuntisi olonsa varmaksi. Kuvan Esther Williams -uikkari on tilattu herkullisia retrouikkareita myyvältä Brittifirma For Lunalta, ja saas nähdä miten se hoitaa asiansa.

IMG_5835

Malli on kyllä kiva ja väri herkullinen, mutta löytyy tästäkin (lähes 90€ maksaneesta!) simmarista pari miinuspuolta. Isoin niistä on tuo helvetillinen halterneck -olkain. Vihaan halterneckejä, hiukset jäävät aina sinne solmun väliin ja niskat kipeytyvät. Loogisesti suurin osa uikkareista ja biksuista on juuri niskalenkkimallisia, joten ajattelin että menköön sitten. Narut saa kuitenkin tarvittaessa solmittua vaikka suoraan selän taakse, ja uikkarin malli vaikutti muulta osin kivalta.

Toinen pikkumiinus on uikkarin koko. Kaupan sivuilla nimittäin suositeltiin, että jos arpoo kahden koon välillä, kannattaa valita näistä suurempi. Otin sitten koon 10, ja hitusen isohan se tietysti on! Tai ei varsinaisesti _iso_, mutta jos tämän uima-asun piti olla slimming ja vyötärön ja mahan controlled, niin enpä nyt tiedä. Kangas viruu sen verran, että oma mahani on kyllä lähinnä out of control. Pienempi koko olisi siis ehkä sittenkin saattanut olla sopivampi? Tai sitten nuo lupaukset timmimmästä figuurista olivat pelkkiä mainoslauseita.

Oli miten oli, huomenna uikkari pääsee tositoimiin, kun lähden akkainporukalla (!!!) Kolille kylpylöimään. En tosin tunne suurinta osaa seuruen jäsenistä, sillä sain kylpyläkutsun kälyltäni ja muut naiset ovat hänen kavereitaan. Mutta jospa minä sinne joukkoon mahdun.

IMG_5838
Katsokaas miten hienossa paketissa uikkari tuli!

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Veri kiertämään

Ladataan
Tämmöstä tänään! Käykäähän muutkin luovuttamassa :) Toimii myös hyvänä tekosyynä olla menemättä lenkille. #SPR #Verenluovutus

Kävinpä sitten eilen luovuttamassa ekaa kertaa elämässäni verta. Olen jo pari vuotta aina veripalvelun mainoksen nähdessäni miettinyt että "pitäis mennä...", mutta ikinä ei ole tullut lähdettyä. Viime perjantaina sitten surffailin Veripalvelun nettisivuille tekemään osoitteenmuutosta Kantasolurekisteriin (johon liittymistä suosittelen myös kaikille!), ja huomasin etusivulla olevasta veribarometristä B- veren olevan lopussa. Sitten iski taas maailmantuska, olenhan itsekin beemiikka. Perjantaina en ehtinyt enää luovuttamaan, mutta varasin kipin kapin ajan tiistaille heti töiden jälkeen. Sain puhuttua vielä miehenkin mukaan, ensikertalainen hänkin.

Itse luovutus oli helppo ja suht nopea juttu. Ja ei, se ei tehnyt ollenkaan kipeää. Vaikka muuten tunnustaudunkin vähän neulakammoiseksi, veren ottaminen kyynärtaipeesta ei ole ollut minulle koskaan mikään ongelma. Jännitinkin etukäteen lähinnä hemoglobiinin mittausta, sillä en ole vuosikausiin antanut pistää itseäni sormenpäähän. Se tuntuu vaan niin inhottavalta!

Käyntiin mahtui vähän dramatiikkaakin, sillä huoneen toisella laidalla olevalla pedillä yksi luovuttaja pyörtyi hurjannäköisesti kesken kaiken. Ymmärtääkseni tällaisissa tilanteissa pyörtyminen voi helposti "tarttua", mutta sain pysyttyä onneksi rauhallisena ja veripussi täyttyi nopsasti ilman ongelmia tai heikotusta. Ari jäi reilun desin päähän "tavoitteesta", mutta hyvin meni hänelläkin. Luovutuksen jälkeen tarjolla oli mehua, kahvia, kolmioleipiä ja pullaa. Hyvä palvelu siis kaikin puolin! Molemmille jäi käynnistä hyvä fiilis ja mennään varmaan heti ensi vuonna uudestaan.

Loppuillan saikin hyvällä omallatunnolla vain herkutella ja löhöillä sohvalla. Enkä ajatellut kyllä mennä lenkille vielä tänäänkään, kun on kerrankin niin hyvä tekosyy käytössä :D

IMG_5822

Huomasittehan muuten, että miesten väinen seksikään ei ole enää keväästä lähtien ollut pysyvä este verenluovutukselle! Edelleen siitä seuraa kahdentoista kuukauden luovutuseste, mutta suunta on sentään oikea. Ei se  HI-virus nimittäin katso ihmisen sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Mysteerimuhkura

Ääks, taas on jäänyt vähän tämä kirjoittaminen. Kaikennäköistä jännää ja vähemmän jännää on tapahtunut, mutta pyhitetään nyt tämä postaus pienelle "sairaskertomukselle". Kävin nimittäin muutama viikko sitten elämäni ensimmäisessä (siis sellaisessa jossa olen ite kuvattavana) MRI -kuvauksessa poskessani vuosikausia olleen patin takia.

IMG_5815
Kuva ei liity mitenkään. Piti vaan periaatteesta laittaa joku kuva, joten laitoin tietysti kuvan herkuista.

Vuonna 2010 huomasin ensimmäisen kerran kivuttoman, ihonalaisen soikiomaisen patin poskessani. Säikähdin vähän, mutta työnsin asian mielessäni taka-alalle, sillä olimme juuri lähdössä lomalle Turkkiin. Kuukaudet ja vuodet pääsivät kulumaan ja aina välillä patti kävi mielessäni, muttei missään vaiheessa kunnolla vaivannut fyysisesti tai psyykkisesti (mikä on ironista kun ottaa huomioon,  että normaalisti luulen sairastavani syöpää ja olevani raskaana heti kun on vähänkin outo olo). Tänä keväänä viimein varasin ajan YTHS:lle selvittääkseni lopulta, että mistä on kysymys. Oikeastaan varasin ajan vain huvikseni, sillä olin jo tietysti googlaillut kaiken mahdollisen maallikkoystävällisen tiedon sylkikivistä, kasvaimista ynnä muista ja tiesin, että todennäköisesti pahimmillaankin kyseessä olisi hyvälaatuinen muutos.

YTHS lääkäri ei taaskaan pettänyt ammattitaidollaan, vaan löysi muhkuran hankalasta paikasta (osittain poskiluun kaaren alla piilossa) huolimatta helposti ja antoi lähetteen Terveystalolle ultraäänitutkimukseen. Terveystalon röntgenlääkäri oli hyvin asiantuntevan oloinen hänkin, ja ultrassa löytyikin heti epämääräinen (=ei selkeästi rasva- eikä sylkirauhaskudosta oleva) pari senttiä kanttiinsa oleva resistenssi. Sain YTHS:n kautta lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Polilääkäreillä oli vähän hankaluuksia paikallistaa mysteeripattiani eikä siitä saanut hankalan sijainnin vuoksi otettua näytettä, joten sain lähetteen pään ja kaulan alueen magneettikuvaukseen. Pattia epäiltiin ensisijaisesti rasvakudoksesta peräisin olevaksi lipoomaksi, itse veikkasin joko lipoomaa tai pleomorfista adenoomaa.

Noh, tulokset tulivat joku viikko sitten ja ylläripylläri, radiologi oli löytänyt magneettikuvista vain "epämuodostuneen" laskimon. Laskimon?!  Eikö ultran tehnyt röntgenlääkäri muka olisi tunnistanut verisuonta? Ja mistä lähtien verisuonet ovat olleet tuollaisia pyöreitä "irtonaisia" palluroita?

Eipä siinä, kai se on vaan uskottava. Enkä minä nyt edelleenkään pelkää mitään vakavaa, joten olkoon mikä hyvänsä ja katsellaan sitten lisää, jos se alkaa sieltä vaivaamaan. Olenkin lähinnä suhtautunut näihin kaikkiin tutkimuksiin suurella mielenkiinnolla, ja hirveästi syyhyttäisi saada ne magneettikuvat omiin käsiinsä. Ehdin nähdä kuvista vastaanotolla vain vilauksen, mutta olihan se nyt huisia nähdä omat aivonsa! Olisi ehkä maailman siisteintä kun saisi kaikessa rauhassa kotikoneella tutkailla kuuppansa yksityiskohtia! Tietääkö joku, että voiko noita julkisella otettuja kuvia saada itselleen? Ottavatko siellä itseensä ja luulevat, että haluan näyttää niitä yksityiselle lääkärille? Vai pitävätkö muuten vaan kahelina? :D



Tältä se kuva (tai kuvat) suurin piirtein näytti. On se vaan ihmeellistä tuo fysiikka (ja tekniikka)! Kuva täältä.

torstai 18. syyskuuta 2014

Neitijärven kierros

Hirmuisen hyvät patikointikelit sattui viime viikonlopulle. Seuraa siis jälleen (tylsiä?) retki/luontokuvia...

IMG_5605

Vaelluskenkien sijaan uskaltauduin lähtemään liikenteeseen varvastossuilla. En ole ennen kävellyt fivefingersseillä noin pitkää matkaa (22km) ja vähän jänskätti etukäteen, mutta jalat kesti tosi hyvin! Hiekkatieosuudella meinasi vähän alkaa päkiöitä pakottamaan, mutta sekin meni ohi kun pääsi takaisin pehmeille metsäpoluille.

IMG_5640


IMG_5631


IMG_5628


IMG_5627


IMG_5626


IMG_5622

IMG_5649

IMG_5618

IMG_5644
Pikkusammakko.

IMG_5645


IMG_5650


IMG_5658


IMG_5660


IMG_5662


IMG_5663

Puolimatkassa pidettiin evästauko. Kuuma kahvi maistuu ihan parhaalta ulkona!

IMG_5666



IMG_5612


IMG_5611


IMG_5675
Loppumatkasta löytyi vähän isompi sammakko.

IMG_5677

IMG_5682


IMG_5686


IMG_5668


IMG_5688

Reitille mahtui niin metsää, pientä koskea kuin suotakin. Yhdessä kohtaa piti matkata joen yli soutaen, yllättävän paljon aikaa tuhlautui niiden veneiden kanssa äheltämiseen...

IMG_5687


IMG_5697
Kissatkin viihtyivät kyläpaikassa Lieksassa

Että semmoinen reissu. Vähän kuumottaisi lähteä vielä toisellekin tänä syksynä, mutta ei taida oikein olla aikaa (eikä rahaa, menee noihin matkoihin kuitenkin aina sitä bensaa). Viimestään ensi vuonna sitten taas!

IMG_5729
Jälkitankkausta kotona :)

IMG_5727