tiistai 25. helmikuuta 2014

Jännitys

Olen maininnut varmaan tuhat ja yksi kertaa olevani hirveä jännittäjä. Jos minulla ei ole jotain kuolemanvakavaa jännitettävää kuten ahdistava (kesä)työpaikka tai tuleva suullinen (vieraskielinen) esitys, kohdistan ahdistukseni pikkuasioihin. Se puristava tunne rinnassa tuntuu olevan pakko hankkia vähintään kerran kuussa!

Luonnollisesti kaikki rohkaisusanat ja vinkit jännityksen ja stressin poistoon ovat turhia. "Ei se loppujen lopuks oo niin kamalaa" Ai ei vai? Vuosien kamalien tilanteiden kokemuksella osaan sanoa, että aika usein se on! Kun jännittää tarpeeksi, tilanne on kamala vaikka se sujuisi hyvin. Sain viime viikolla tietää että kandista on tulossa arvosanaksi "erinomainen". Koska sillä hetkellä oli yleinen ahdistus päällä, jäin vain masentuneena miettimään niitä paria työni puutetta jotka arvosanan yhteydessä olevassa sanallisessa arvioinnissa oli mainittu. Älytöntä, vai mitä?

Pari päivää sitten Tiede -lehteä selaillessani silmiini kuitenkin osui jännitykseen liittyvä virke, joka ensimmäistä kertaa ikinä... Noh niin sanotusti  "meni jakeluun";

IMG_3883

Melko itsestään selvä asia, eikös? Mutta niinhän ne kaikki suuret oivallukset ovat. Tietysti on tyhmää tehdä joka jumalan asiasta niin merkityksellinen, että joutuu elämään puoli elämäänsä jännityksessä, mutta en vain ole vielä oppinut olemaan välittämättä siitä, mitä muut ihmiset minusta mahdollisesti ajattelevat. Esimerkiksi epäonnistuminen tentissä ei ole vain minun oma ongelmani, vaan minua harmittaa ajatella,  että opettaja pitää minua ehkä tyhmänä. Ihan kuin se nyt edes muistaisi minut sitä paperia tarkastaessaan...

Tällaisista hulluista ajatuksista olisi hyvä päästä eroon, mutta toisaalta on lohdullista ajatella, että jännittäminen vain kertoo minun tekevän asioita jotka oikeasti merkitsevät minulle jotain. Jos minua ei yhtään stressaisi se, miten onnistun tai pääsenkö oikeasti tekemään graduani sinne minne haluan, olisin varmaan väärällä alalla. Jos en jännittäisi ihmisten keskuudessa, näillä ihmisillä ei olisi minulle mitään väliä ja olisin jo lopullisesti sosiaalisesti menetetty tapaus.

Mutta minäpä välitän. Välillä vähän liikaa ja turhista asioista, mutta välitän kuitenkin. Kiitos Mikko Puttonen.

lauantai 22. helmikuuta 2014

The Nutcracker

Joensuun Areenalla oli eilen Karjalan Tasavallan valtiollisen Musiikkiteatterin järjestämä Tšaikovskin Pähkinänsärkijä baletti. En ollut koskaan aiemmin käynyt baletissa, ja kokemus oli positiivinen!

IMG_0689

Ainoa haittapuoli oli se perinteinen; koska opiskelijalipuilla ei koskaan pääse nousevaan katsomoon tahi parhaille paikoille muutenkaan, tällainen lyhyempi ihminen joutui kurkottelemaan ja ketmuilemaan koko esityksen ajan melko epäluonnollisissa asennoissa, jotta näkisi edes vilauksen tanssijoista. Sääliksi kävi, kun meitä vielä taempana oli pieni tyttö, joka itki äidilleen ettei näe esityksestä yhtään mitään. Kun minullakin oli jo hankaluuksia näkyvyyden kanssa, voin kuvitella ettei sillä pienihmisellä ollut mitään toivoa! Mutta muuten oli tosi jees, tanssijat taitavia ja musiikki kaunista.

IMG_0725

Torstaina seurasin urheasti Yle Areenasta Tahdon2013 -kansalaisaloitteen lähetekeskustelua. Suuria yllätyksiä ei koettu, samat argumentit kiersivät kehää ja kun ei muuta keksitty, kaivettiin Raamattu esille (siis ihan fyysisesti kaivettiin Raamattu esille). Se, mitä itse jäin ehkä eniten miettimään oli väite, että sukupuolineutraali avioliittolaki murskaa nykyisen avioliittokäsitteen (..ja ilmeisesti koko yhteiskunnan perustan) ja on näin ollen epäreilu jo aviossa oleville pareille, jotka ovat solmineet nimenomaan miehen ja naisen välisen liiton.

Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miten kenenkään muun hieman erilainen avioliitto voisi murskata jonkun toisen avioliittoon liittämät merkitykset ja sen arvon. Väitän, että jo nykyään avioliitto tarkoittaa eri ihmisille ja eri maissa hieman eri asioita; osalle se voi todellakin olla miehen ja naisen välinen pyhä liitto, sakramentti ja lastentekomiljöö. Osalle se on kahden toisiaan rakastavan ihmisen välisen suhteen virallistaminen. Jollekin avioliitto on puhtaasti taloudellinen ratkaisu, ja jossain päin maailmaa se voi olla perinteinen tai suorastaan pakollinen tapahtuma ihmisen elämässä. Joissain maissa miehellä saa olla useita vaimoja. Ei kai sen, että mitä avioliitto merkitsee laissa, eri uskoinnossa tai jonkun muun ihmisen elämässä, tarvitse muuttaa sitä mitä se merkitsee juuri minun henkilökohtaisessa elämässäni? Eivät heteroavioliitot muutu homoavioliitoiksi vain siksi, että homotkin saavat mennä keskenään naimisiin. Vai muuttuvatko?

Toivottavasti lakialoite menee läpi!

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

16.2

Hyvää ystävänpäivää kaikille, vähän myöhässä mutta kuitenkin. Itselläni ko. päivä meni niin kuin vihjasinkin, kotona kaverin kanssa TV:n ääressä möhniessä.

IMG_3847


IMG_3848

Tämän päivän jännyys oli lähinnä siinä, että lukitsin itseni vahingossa ulos ja vara-avainta odotellessani kävin kaupungilla kiertelemässä. Halvemmalla olisin "onnettomuudestani" selvinnyt vain talohuoltoon soittamalla, sillä kaupungilta tarttui mukaan neljä Kastehelmi -kippoa. Mutta kun halvalla sai...

IMG_3854

Täydellisiä kippoja kyllä ovat, ei kaduta. Pieniä ja siroja, mutta kuitenkin niihin jokaiseen saa mahdutettua sopivasti esimerkiksi purkillisen oliiveja, pussin chilipähkinöitä, puoli rasiaa viinirypäleitä, pari desiä dippiä tai (kuten kuvassa) pussillisen Susu Minttu paloja. ..Niin siis minullahan oli näitä kupposia ennestään jo kaksi, joten vetoisuus eri asioille on tullut testattua!

Täytyy kyllä myöntää, että vähän on tylsä tällainen yksinäinen viikonloppu. Joo olen kuunnellut jazzia ja yrittänyt rentoilla, mutta silti kyllästyttää ja ahdistaa kaikki. A Serbian Film odottaa katsomistaan, mutta en tiedä jaksaako sitäkään...

IMG_3870

Maanantai tule äkkiä, en kestä keskeneräisiä ja epäselviä asioita!



tiistai 4. helmikuuta 2014

Hengissä ollaan!

Muistatteko kun valittelin elämän ja asioiden etenevän nopeasti? En valehdellut, sillä nyt minulla on semivarma gradupaikka, ja ainoa mikä puuttuu on uusi vuokrakämppä. Superjännää, superpelottavaa. Kauhea kiire koko ajan.

IMG_3815

IMG_3814

Yllättävän hyvin olen onnistunut silti rentoutumaan. Tinttikoru on hengaillut joka päivä kotiutumisestaan lähtien onnenamulettina kaulassa, ja sen pikkuruista massua ja nassua kun katsoo, ei voi olla pahalla tuulella! On se helppoa tämä materialistin elämä…


IMG_3833

Olen myös ehtinyt kaikkien koulukiireiden ohella miettiä, että mitä teen ystävänpäivänä. Mies lähtee tuolloin jonkun kaverinsa luo pelaamaan Civilizationia koko viikonlopuksi. Ei sillä että meillä nyt ennenkään olisi ystävänpäivää vietetty, mutta nyt kun sen saa viettää yksin, on monia tärkeitä asioita pohdittavana. Esimerkiksi ravitsemus. Ostanko Chocolate Fudge Brownie -jätskipurkin jonka saan syödä kokonaan yksin? Vai pullon punkkua? Minkä sairaan ja kiusallisen elokuvan katson tällä kertaa? Vai pitäisikö vongata joku kaveri (kyllä, puhun justiinsa sinusta, tuleva sähköinsinööri) jakamaan se pullo?

Noh, onneksi on yli viikko aikaa suunnitella näitä elämän tärkeitä asioita. Samalla kun panikoin, että mistä helvetistä saan asunnon toukokuuhun mennessä ja mitä ihmettä kirjoitan tutkimussuunnitelmaan etten kuulosta ihan idiootilta, ja ettei minua heivata saman tien mäkeen projektista.

IMG_3821