tiistai 29. huhtikuuta 2014

Turvallinen musta? Hiusten värjäys kasviväreillä

Hiusvärit ovat kosmetiikan tujuimpia ja allergisoivimpia kemikaaleja. Moni lienee nähnyt keltaisen lehdistön shokkiuutisia hiusväreissä käytettävän PPD:n aiheuttamista vakavista allergisista reaktioista ja jopa kuolemantapauksista. Vaikkei PPD:n aiheuttana anafylaktinen shokki lienekään se kaikkein todennäköisin tapa lähteä manan maille, niin kyllä se mahdollisuus silti aina hiuksia värjätessä pyörii mielessä. Varsinkin, kun mustassa värissä PPD:tä on kaikkein eniten. Blondaaminen tai oman värin kasvattaminen takaisin taas ei ole turhamaiselle, henkisesti mustahiuksiselle ihmiselle mikään vaihtoehto, joten lähdin etsimään ratkaisua kasviväreistä, ja törmäsin hennaan.

Moni on varmaan kuullut hennasta lähinnä sen, miten hennatatuoinnin tai hiusvärin jälkeen ei voi enää koskaan käyttää turvallisesti kaupan hiusvärejä. Tämä on pitkälti urbanilegendaa ja johtuu siitä, että henna -sanaa käytetään vähän kaikenlaisista väliaikaisista tatuoinneista tai hennakasvia sisältävistä väreistä. Oikea puhdas henna, Lawsonia inermis, ei ole myrkyllistä (toki sillekin voi olla joku allerginen) eikä sisällä PPD:tä. Pelko hennaa kohtaan juontaa juurensa "hennatatuoinneista" ja "mustasta hennasta" joihin on lisätty PPD:tä, ja joista voi aiheutua pahoja allergisia reaktioita ja palovammoja. Tällaisen "hennan" jälkeen PPD:tä sisältäviä hiusvärejä ei enää suositella. Kannattaa aina muistaa että oikea, puhdas henna tuottaa vain punaista väriä, ja luonnollista mustaa hennaa ei ole olemassakaan! Se on sitten toki eri asia, että miltä kaupan hiusvärit näyttävät hennatuissa hiuksissa. Esimerkiksi vaalennus harvemmin onnistuu hennauksen jälkeen.

Mutta enhän minä punapääksikään halua? Mustaahan tässä haettiin. Jippo onkin siinä, että kun hennalla värjätyt hiukset värjää uudelleen indigolla, tuloksena on parhaassa tapauksessa lähes musta väri! ...Ja pahimmassa tapauksessa jotakin homeisen vihertävää. Mutta yrittänyttä ei laiteta, vai miten se meni.


***

Värit tilasin Pienestä tuoksukaupasta, 100g hennaa ja 100g indigoa.
Katsoin täältä henna-indigo -värjäyksen perusperiaatteen ja lähdin kokeilemaan. Mitään suortuvatestejä en tehnyt, eli  ihan riskillä mentiin!

Tällainen juurikasvu oli tarkoitus värjätä piiloon:

IMG_4500


IMG_4499

Kuten näkyy, oma hiusvärini on melko vaalea harmaa. Ihan kiva varmaan sellaisenaankin, mutta ei minun juttuni.

IMG_4498

Edellisenä iltana sekoitin hennajauheen veteen ja pistin sotkun tekeytymään pakkaseen. Seuraavana päivänä sulatin värin vesihauteessa ja lisäsin sekaan lorauksen kuumaa kahvia (lähinnä sulatusta nopeuttaakseni...). Sitten vaan huonommat vaatteet päälle ja väri päähän! Henna on kuulemma vaikeampaa levittää kuin tavallinen hiusväri, joten annoin siskoni hoitaa värin levittämisen. Eihän tuo valitellut että olisi ollut normaalia vaikeampaa. Henna ei tunnu päässä oikein miltään, siinä missä tavalliset hiusvärit kirvelevät minulla aina jonkin verran. Hennatahnan tuoksu muistuttaa lähinnä heinää, merilevää tai kalanruokaa.

Kun väri oli levitetty juurikasvuun, suojasin hiukset suihkumyssyllä ja pistin lopun hennan takaisin pakastimeen. Annoin hennan vaikuttaa aika tarkalleen kaksi tuntia, jonka jälkeen pesin sen pois runsaalla vedellä. Ja tällainen sieltä paljastui...

IMG_4501

Punainenhan se!

Nopean föönauksen jälkeen oli indigon vuoro.Indigotahnaan lisäsin veden lisäksi pari teelusikallista suolaa.

IMG_4506

Moni kuvailee indigotahnan haisevan lehmänlannalta, mutta minä olen toista mieltä. Tai sitten lehmät haisevat muualla 10 kertaa paremmilta... Omasta mielestäni haju muistuttaa lähinnä ruohonleikkuujätettä tai säilörehua. Indigoa en peittänyt myssyllä, koska luin jostain että väri olisi kylmempi jos se saisi vaikuttaa ilman suojaa. Annoin värin olla päässä reilu kaksi tuntia, jonka jäkeen menin jännityksellä hiustenpesulle...



IMG_4510

Huuhtelin hiukset vedellä ja hoitoaineella, ja tadaa! Eikös meillä ole siinä ihan rehellinen musta
Hiuksissani oli siis vettä, indigofera tinctoriaa, lawsonia inermistä, suolaa ja loraus kahvia. Ei muuta. Ja ne ovat mustat. En osannut villeimmissä unelmissanikaan toivoa näin täydellistä lopputulosta! Jos tämä väri nyt vielä todella pysyy päässä, kaupan valmisväreihin ei varmasti ole paluuta. Toki olen varautunut siihen, että väri vielä jonkin verran tuosta haalistuu, mutta kunhan nyt ei ihan punaiseksi mene. Mahdollisen haalistumisen lisäksi muita miinuspuolia on värjäyksen työläys ja aikaavievyys, sekä se että pääni haisee nyt monen metrin päähän heinältä. Mutta jospa se siitä laantuu.


 Huomenna Vapun viettoon!

5 kommenttia:

  1. Minuakin kiinnostaisi tietää! Postauksesi innoittamana tässä istuskelen hennaväri päässä ja jännityksellä odotan lopputulosta.. :)

    VastaaPoista
  2. Joo onkin pitänyt postailla tästä hennahommasta lisää! Olen nyt huhtikuusta lähtien värjäillyt pelkällä hennalla ja indigolla, ja ollut ihan tyytyväinen :) Yllättävän paljon näyttäisi pysyvyydessä olevan eroja eri henna- ja indigomerkkien ja -erien laadulla. Pari kertaa on sattunut sellainen väri joka on haalistunut heti parin shampoopesun jälkeen, osa taas on pysynyt lähes yhtä hyvin kuin kaupan normivärit! Kerran kuussa tarvitsee minun suunnilleen värjätä juurikasvun ja haalistumisen vuoksi. Ei siis paha ollenkaan, mutta indigoa kyllä irtoaa jokaisella (shampoo)pesukerralla. Eli jos joka päivä pesisi hiukset shampoolla, väri varmaan haalistuisi ainakin puolet nopeammin :P Itse pesen hiukset pesuaineella 2-3x viikossa, muuten vedellä. Jo useampaan kertaan värjätyt kohdat eivät mulla ainakaan juuri haalistu, vaan väri alkaa lähteä aina siitä viimeisimmäksi värjätystä juurikasvusta.

    Inhottavinta tässä kasvivärjäilyssä on minusta ollut haju (erityisesti indigo tuoksuu pari päivää värjäyksen jälkeen voimakkaasti aina kun hiukset kastuu esim. sateen tai hikoilun vuoksi) ja värin tarttuminen ihoon. Tyynyliinoissa tai pyyhkeissä en ole huomannut hiusvärijäämiä, mutta niska värjäytyy usein sinisen vihertäväksi kun värjäyksestä on kulunut vasta vähän aikaa ja hiukset ovat auki xP Ja päänahkaankin väri tarttuu aika tiukkaan, eikä sitä kehtaa kauhean aggressiivisesti alkaa poiskaan pesemään ettei samalla lähtisi turhaan väriä itse hiuksista.

    Mikä oli tulos sulla, Anonyymi 2? :D

    VastaaPoista
  3. No niin, nyt vasta hoksaan vastata. :D Jotain meni omassa värjäilyssäni pieleen, kun lopputuloksena olikin lähes yhtä oranssi juurikasvu kuin pelkällä hennalla värjättyäni. Jälkeenpäin vasta huomasin, että suola oli jäänyt pois indigoseoksesta, mutta voikohan sillä olla niin suurta vaikutusta.. Ja pesin samantien pesuaineella väriä huuhdellessan, mikä varmaankin vaikutti lopputulokseen. Jaksan kuitenkin edelleen uskoa kasvivärjäykseen ja aion yrittää uudelleen! Kiitos sinulle selkeistä ohjeista ja omien kokemuksiesi jakamisesta! :) Terv. Anonyymi 2

    VastaaPoista
  4. Höh, harmi juttu! En minäkään usko että se suola tuossa noin radikaalisti vaikuttaa (jos vaikuttaa yhtään mitenkään...), kaipa nämä on vähän yksilöllisiä ja tuuririippuvaisia juttuja :P Vaihtelua syntyy niin monesta asiasta, ihmisen omasta hiuslaadusta, hennan/indigon laadusta, veden laadusta (hifistelelijät käyttää akkuvettä), vaikutusajasta, lämpötilasta jne. Yleensähän väri syvenee ja tummenee mitä useammin värjää, mutta siltikään se ei kaikilla päässä pysy.

    Jos joskus koklaat uudelleen, niin kannattaa muuten edellisenä päivänä pestä hiukset huolellisesti shampoolla (ilman hoitoainetta), että ovat mahdollisimman puhtaat ja "kuivat" kaikesta rasvasta ym. että väri tarttuu hyvin :)

    VastaaPoista

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?