maanantai 25. elokuuta 2014

Salaista LDL tietoa?


Graduilun ohella olen taas eksynyt lueskelemaan provosoivia tekstejä rasva- ja kolesterolihuijauksesta. Koska olen tähän aiheeseen nyt oikeasti joutunut paneutumaan itsekin, minua on alkanut vituttaa entistä enemmän se jatkuva vaahtoaminen lahjotuista lääkäreistä ja tutkijoista, ja suurista ”totuuksista” ja salaisuuksista joita julkisuuteen ei kerrota.

Lähdetään nyt siitä, että kuka vain teistä voi mennä vaikka sinne Google Scholariin ja etsiä niitä tieteellisiä artikkeleita. Ja jos tuntuu ettei kotikoneelta pääse haluamiinsa julkaisuihin, niin yliopistojen kirjastot ovat kaikille avoinna. Minusta on ihan omituista ulista siitä, että ellei jossain iltapäivälehdissä tai muissa tavalliselle kansalle suunnatuissa helppoa ja nopeaa informaatiota tarjoavissa foorumeissa kirjoitella jostain lipoproteiinipartikkeleiden massasta, rakenteesta, LDL:n hapettumisesta ja muista tautisen monimutkaisista asioista, niin se on salailua. Jos olette huomanneet, niin ei niissä lähteissä kauhean syvällisesti kerrota taustoja ja pieniä nyansseja mistään muistakaan maailman ilmiöistä! Jos haluaa raakaa tietoa, on nähtävä hieman vaivaa. Alalla kuin alalla. 

Siitä voi tietysti keskustella, että pitäisikö ihmisille tarjota selkokielellä syvällisempää tietoa mm. molekyylibiologiasta. Ehkä pitäisi, sillä onhan se totta että asiaan perehtymättömän voi olla hankala ymmärtää tieteellisiä alkuperäisartikkeleita. Tästä johtunee myös se, että asioita ymmärretään herkästi väärin. Ja sitten niitä työllä ja vaivalla kaivettuja ja väärin ymmärrettyjä tietoja lähdetään levittämään sillä tyylillä, niin kuin ne olisivat jotain suuria salaisuuksia joita lääkärit ja tutkijat eivät uskalla sanoa ääneen, koska muuten saa potkut ja Big Pharman lahjukset loppuvat.

Viime aikoina olen yrittänyt opiskella LDL:n hapettumisasiaa, mikä tuntuu karppiblogien perusteella olevan vähintään joku valtionsalaisuus. Itselleni ei ole moista vaikutelmaa tullut. En toisaalta ole myöskään saanut selville, että mikä tässä oksidaatioasiassa nyt on niin ihmeellistä että se ”kumoaa kolesteroliteorian”. Kyllä, alan tutkijoille on selvää ettei normaali LDL sitoudu makrofageihin ja aikaansaa ateroskleroosiin johtavaa tapahtumaketjua, vaan tämän tehdäkseen LDL:n tarvitsee muuntua jollain tavalla (esimerkiksi hapettumalla). Se ei silti poista sitä tilastollista ja todennäköisyyslaskennallista faktaa, että kun LDL:ää on verenkierrossa hyvin paljon (ja pois kuljettavaa HDL:ää vähän), se myös todennäköisemmin kertyy verisuonten seinämiin. Ja kun LDL:ää kertyy verisuonten seinämiin se myös suurella todennäköisyydellä hapettuu, jolloin makrofagien scaverger-reseptorit voivat sen tunnistaa. Makrofagit syövät hiukkaset sisäänsä, muuttuvat vaahtosoluiksi, muodostuu rasvajuosteita, ateroomaplakki alkaa kasvaa, plakissa on nekroosia, kalsifikaatiota, haavaumia…

Se, että tapahtumaketju on monimutkainen ja asiassa on monia muuttujia ei tarkoita, etteivätkö liian korkeat LDL pitoisuudet kohottaisi ateroskleroosiriskiä. Jos joulupuurossa on normaalin yhden mantelin sijaan kymmenen, sinulla on suurempi riski saada manteli omalle lautasellesi. Kannattaa myös muistaa että LDL on vain yksi riskitekijä, kuten ovat perintötekijät, miessukupuoli, diabetes, korkea verenpaine ja tupakointikin. Aina on niitä joilla viitearvojen yläpuolella keikkuva LDL ei aiheuta mitään ongelmia,  ja sitten on niitä jotka saavat infarktin vaikka veriarvot olisivat olleet aina kohdillaan. Aina joku tupakoitsija elää 100 vuotiaaksi ja aina joku tupakoimaton kuolee keuhkosyöpään. 

Ihmiselimistö tarvitsee kolesterolia ja rasvahappoja. Liika sokeri on haitallista, ja saamme sokeria nykyään aivan liian paljon. Näistä voin olla samaa mieltä LCHF-diettaajien kanssa. Mutta niin tylsää kuin se onkin, kannatan ennemmin kaikkien ravintoaineiden kohtuukäyttöä kuin rasvan jumalointia ja kaiken hiilihydraattipitoisen karttamista. Tämä on mielestäni esimerkiksi aivan karsean kuuloista, vai mitä olette mieltä;

"Marja-Liisa tiivistää ruokavalion idean muutamaan lauseeseen.
– Kaikki, mikä juoksee, on ihmisen ruokaa. Eli jos näet porkkanan juoksevan, niin siinä tapauksessa syö se. - - Lihaa, rasvaa sekä joitakin maanpäällä kasvavia vihanneksia, siinä ruokavalio yksinkertaisuudessaan"

"Hedelmiäkään ei liiemmälti kulu; ohjenuoranaan Marja-Liisa ja Erik pitävät yhtä hedelmää viikossa, jos nyt sellaisen välttämättä haluaa"




Lähteitä ja muuta luettavaa: 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?