keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Uskaltaako kirjoittaa

Hyvää loppiaista! Tällä kertaa jäi nuo joulut ja uudet vuodet nimittäin toivottelematta.

Kuten lienette huomanneet, aika harvaksi on käynyt postaustahti viimeisen vuoden aikana. Kaipa se on tämä kiire ja elämäntilanteiden (ja kenties ihanteiden?) muuttuminen. Mitään hirveän diippiä en oikein kehtaa/osaa kirjoittaa julkisesti, mutta toisaalta räteistä ja lumpuista höpiseminen tuntuu nykyään melko vieraalta sekin. Ei sillä että olisin aiemminkaan omasta mielestäni miksikään "muotibloggaajaksi" profiloitunut. En suinkaan ole lopettamassa blogin kirjoittamista, tämä on minulle kuitenkin ainoa näennäisen anonyymi ajatusten ja kuvien kaatopaikka. Välillä kuitenkin mietin, mistä oikeasti haluaisin täällä kertoa.

pajunkissa



IMG_8631

Yksi looginen aihe olisi tietysti uusi työ, mutta jokin siitä kirjoittamisessa arveluttaa. En ole oikeastaan koskaan ollut mitenkään hysteerinen ja pelokas netinkäyttäjä; en pelkää, että jotkut inhat setämiehet runkkailevat kuvilleni, tai että joku murtautuu kotiini. Kirjoituksiani ja mielipiteitänikään en ole sensuroinut tai kauheasti suodattanut. Saman luulisi pätevän työhönkin, ja oikeastihan haluaisin kertoa täällä ihan kaiken mitä olen päässyt, ja pääsen tekemään! Olen myös ehdottomasti sitä mieltä, että tieteen popularisointi on hyvä asia, ja että ihmisten pitäisi päästä kosketuksiin tieteen kanssa muutenkin, kuin iltapäivälehtien lööppiuutisten tai kuivien alkuperäisartikkelien kautta.

Mikä sitten estää kirjoittamasta? Jotenkin se muiden tieteentekijöiden epävarmuus on tarttunut itseenikin. Jos kerron netissä, että minkälaista projektia olen suunnittelemassa, "vuotaako" joku tutkimusideani jonnekin aasiaan missä joku julkaisee ennen minua? Entä jos päätän itse, että tämän verran voin kertoa, mutta joku työkaveri tai tutkimusryhmän johtaja lukee krjoituksiani ja on eri mieltä? Voiko eläinkokeista puhua nykyään avoimesti? Jotkut ehkä muistavat kolmen vuoden takaisen pikku jupakan, kun muuan lääketieteenopiskelija kirjoitti blogiinsa opintoihinsa liittyvistä obduktioista ja dissektioista (=ruumiinavauksista), ja sai noottia jopa omalta tiedekunnaltaan. Ei ole kuulemma sopivaa luettavaa sellainen "maallikoiden" silmille ja imimimimiii. Mietin jo silloin, että mikä tuossa nyt muka on niin salaista ja ihmeellistä? No, hiirten leikkely tuskin on yhtä tulenarka aihe kuin ihmisruumiiden, mutta kyllä sitä silti miettii, että mitä voi sanoa. Tällaiset huolet tuntuvat toisaalta ihan naurettavilta, eihän tässä minkään valtionsalaisuuksien kanssa olla tekemisissä! Mutta niin kauan kun muutkin tutkijat pitävät matalaa profiilia, tuntuu etten minäkään "saa" somettaa sorvin äärestä. Saa nähdä millaisen keskitien onnistun asiassa löytämään, mutta sen verran voin ainakin sanoa, että sydän-ja verisuonitauteihin liittyvää biologista perustutkimusta alan tekemään.

IMG_8626

Mutta niin, joulu ja uusivuosi menivät ihan kivasti ja normaalisti, samoin Tallinnareissu. Nyt on taas muutama viikko tullut syötyä rasvaisesti, juotua alkoholia ja oltua täysin liikkumatta, joten suorastaan hirvittää ensi viikon työterveystarkastus ja siihen liittyvät verikokeet. Tämäkin päivä meni sohvalla möhnien ja lettuja syöden   X-Filesin kaikki kaudet pitää saada katsottua ennen uusia jaksoja!

IMG_8641

Sohvan lisäksi olen möhninyt uudessa nojatuolissa. Löysin tämän kunnostetun, arviolta 30-luvulta peräisin olevan kaunottaren Torista:

IMG_8644

On se vaan nätti. Ja mukava. Ja käytetty. En ole keksinyt itselleni vielä mitään uudenvuodenlupausta tai tavoitetta, mutta ehkä pyrin entistäkin tiukemmin kiertämään Ikeat ja muut kaukaa, ja etsimään asioita käytettynä.

Nyt takaisin "Filesejen" pariin, kuten niitä meillä tavataan kutsua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?