sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Elävien kirjoissa

Hengissä ollaan, juuri ja juuri! Edelleen öisin menee nokka tukkoon ja kurkku vähän kipeäksi, mutta muuten olo on melko normaali (tosin maanantain spirometria meni uusiksi, sen verran oli arvot alentuneet). Toivon todella, että nyt olisi tämän vuoden flunssat flunssailtu, oli tuo nielutulehdus sen verran hirveä kokemus. Toivoisin, että minulla olisi joku selviytymispoppakonsti jonka voisin nyt paljastaa kaikille, mutta valitettavasti ei. Vedin suoraan sanottuna aika epäterveellisiä määriä erilaisia kipulääkkeitä, söin jäätelöä, join erilaisia kuumia juomia, söin jäisiä mustikoita ja makasin piikkimatolla. Kaksi viimeistä tehosivat ehkä parhaiten, ja toki niistä lääkkeistäkin varmaan joku hyöty oli (= ilman niitä olisin varmaan vaan itkenyt kylppärin lattialla).

Mutta ei muistella enää sitä, tulin oikeastaan jakamaan kuvia eiliseltä lumikenäreissulta. Keli oli kerrankin kuten helmikuussa kuuluukin, joten tehtiin reilun parin tunnin lenkki Kallavedellä.

IMG_8845


IMG_8831


mie


metsää

Ajatuksena oli käydä Pieni-Telkko -saaren laavulla makkaranpaitossa, ja kartan puutteesta huolimatta saari ihme kyllä myös löytyi. Matkustajasatamasta laavulle meni lumikengillä (ilman sauvoja) tarpoen aikaa n.50 minuuttia. Ja lumikengät olivat kyllä tarpeen, jäällä oli lunta muutamia kymmeniä senttejä, ja syvimmissä jalanjäljissä näkyi myös vettä.

pienitelkko


nuotio


kaaakao

Olin jotenkin odottanut että jäällä olisi enemmänkin porukkaa kauniina päivänä, mutta yllättäen edes pilkkijöitä ei näkynyt kuin pari. Ihmisillä on vissiin kaupungeissa muutakin tekemistä kuin ulkoilu? Lapsuuden kotikylässäni aurinkoisina päivinä jäällä oli suorastaan kuhinaa!

kallaves


IMG_8834


jäällä

Saa nähdä tuleeko tänä talvena vielä joku toinenkin saari valloitettua, olen ehkä vähän epäluuloinen jäiden kestävyyden kanssa. Mutta kaipa sinne ainakin niin kauan uskaltaa mennä (naskalien kanssa, tietenkin!), kun jäätietkin ovat auki.

Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Talvi 2015/16 on perseestä

Siihen lopputulokseen olen tullut.

Ensin sitä vitun talvea sai odottaa tammikuuhun asti. Sitten alkoivat kovat pakkaset, lunta ei edelleenkään paria senttiä enempää. Sitten kun lunta viimein tuli, alkoivat suvikelit heti parin viikon päästä, ja sulaminen on jo hyvässä vauhdissa. Tänäänkin satoi vettä kun tulin töistä. Siis helmikuussa! Ei ole näillä leveysasteilla eläjä tällaiseen tottunut! Kun viimein viime talvena löysin talviulkoilulajin jota siedän (lumikenkäily), niin ehhei, sitten ei enää kunnon talvia tulekaan.

Mutta eivät pelkät huonot ilmat minua näin tuohtuneeksi saa vaan se, että olen jatkuvasti kipeänä.

juoma

Ennen olin tyyppi joka kehui ihmisille omaavansa hyvän vastustuskyvyn ja sairastavansa vain muutaman vuoden välein, mutta nyt olen jo kolmatta kertaa kipeänä tänä vuonna. Uutenavuotena oli ensimmäinen pikkuflunssa, pari viikkoa sitten oli jo ihan kunnon kuumetauti (minulla, jolla ei ikinä ole kuumetta!), ja nyt on joku ihan hirveä pöpö kurkussa. Vituttaa, koska ei varsinaisesti kiinnostaisi olla poissa töistä heti ensimmäisen parin kuukauden aikana, ja kunto sen kuin laskee sängynpohjalla maatessa.

Sekin ottaa koteloon, ettei kurkkukipuun ole ilmeisesti olemassa mitään kunnon lääkettä. Siis aikana, jona voidaan tehdä elinsiirtoja, keinosydämiä ja aivoleikkauksia?!

Ja ei, ei auta Strepsils (siis auttaako se muka ketään?!), Bafucin, Burana, Panadol, Aspirinilla kurlaaminen, suolavedellä kurlaaminen, tämä juoma, oliiviöljy tai vodka. Neuvoja kurkkukivusta selviämiseen tuntuvat netissä jakelevan ihmiset, joilla ei ole kunnon kurkkukipua koskaan ollutkaan: kun ollaan siinä pisteessä, että joutuu sylkemään jatkuvasti lavuaariin koska ei kärsi niellä, ei hirveästi jotkut luontaistuotteet, yskänpastillit ja sitruunalitkut auta. Koska mitään vaaleita peitteitä ei nielussani ole sen paremmin kuin kuumettakaan (mikä tosin ei varmaan ole ihmekään tällä lääkemäärällä...), en ole vielä mihinkään nielunäytetesteihin kiirehtinyt. Virushan se varmasti kuitenkin on. Ja jos olen oikein Käypähoitoa ja muita lähteitä ymmärtänyt, edes sairaalassa ei ole tarjolla mitään ihmelääkettä kipuun, vaan pelkästään kortisonia ja nesteytystä, jotta henki kulkee ja ei pääse kuihtumaan. En voi käsittää.