torstai 22. joulukuuta 2016

Lämmin lumi peittää maan

Ensimmäinen vuosi jatko-opiskelijana alkaa olla pikkuhiljaa paketissa. Vielä en ole tympääntynyt yliopistomaailmaan, vaikka usein tunnenkin itseni osaamattomaksi ja yksinäiseksi ongelmieni kanssa. Edelleen olen samaa mieltä, kuin kuusi vuotta sitten yliopisto-opinnot aloittaessani: akateeminen vapaus sopii minulle. Vaikka välillä onkin vaikeaa, mikään ei korvaa sitä, että saan periaatteessa itse päättää päivieni sisällön ja pituuden!

IMG_9743


IMG_9742
Sosiaalisesta elämästäni olin jo kirjoittamassa sen olevan ihan yhtä köyhää kuin aina ennenkin, mutta itseasiassa nyt joulukuussa on ollut paljon kaikenlaista – Olen ollut mm. kahdesti juhlimassa työporukalla! Ikuisena epävarmana ahdistujana olen tietysti noina molempina iltoina käyttänyt kolmasosan aivokapasiteetistani murehtiakseni sitä, pyydettiinkö minut mukaan vain "pakon vuoksi" etten loukkaantuisi, vai haluttiinko minut ihan oikeasti. Ja että odotetaanko minun poistuvan johonkin tiettyyn aikaan... Miettivätköhän muut ihmiset tällaisia, vai pitäisikö minun oikeasti hakeutua johonkin terapiaan? No, siihen lienee vielä matkaa, toistaiseksi pystyn vielä jotekin elämään kaikkien näiden ahdistusteni kanssa.

IMG_9712

Mutta eipäs vaivuta melankoliaan, nyt kun joulukin on ihan nurkan takana. Olen "pikkujouluillut" (=laittanut joulukoristeita ja syönyt liikaa suklaata) kotonani jo pari viikkoa, ja eilen jättäydyin joululomalle. Vaikka vähän tympeäähän tämä on, kun mies kuitenkin joutuu olemaan töissä ihan normaalisti. Ehkä se joulufiilis sieltä vielä kuitenkin saapuu, ja jos ei, niin saapahan nyt edes vähän huilattua ennen ensi vuoden koitoksia!


Rauhallista joulua ja uuttavuotta kaikille ♡

IMG_9746


IMG_9741



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja, ruusuja, ehdotuksia?